meta data for this page
  •  

Jari Aaltosen kurssisivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1. Tietoliikenne tarkoittaa useimpien sovellusteni kauttasiirrettävää dataa toiseen tietojärjestelmään. Esim. maksuliikenneohjelman välitämä tieto maksettavista laskuista pankille, ja päinvastoin tieto saapuneista suorituksista asiakkailta.

Tietoliikenne siis kattaa tiedon siirtämisen eri muodoissa ja eri tavoin. Tieto voi olla kuvaa, ääntä tai esim. tekstiä. Tietoa voidaan siirtää paperilla, puhelin- tai sähkölinjoja pitkin, langattomasti radioaaltoja pitkin. Kommunikointi vaatii molempien osapuolten käyttävän samaa protokollaa tiedon lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

termejä: FTP, ADSL, SMTP, IMAP, GPRS

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Ekalta luennolta parhaiten mieleen jäi kerros, tai protokolla arkkitehtuuri. Vaikka töissäkin olen törmännyt FTP protokollaan tiedostojen siirrossa, en ole oikeastaan ymmärtänyt protokollien merkitystä. Ehkä tärkeimpänä asiana jäi mieleen että eri protokollissa liikkuu aina saman tason asiaa. FTP:ssä liikkuu esim. data johtajalta toiselle johtajalle, kommunikointi tapahtuu aina alimmalla tasolla, eli johtaja ei vie kirjettä toiselle johtajalle,vaan kuriiri. FTP, smtp, http ovat sovelluskerroksen protokollia, tcp kuljetuskerroksen, ip verkkokerroksen ja ppp, ethernet linkkikerroksen protokollia.

Luentopäivä 2:

Toiselta luennolta opin jonkin verran lisää protokollista, niiden tehtävästä ja datan segmentoinnista ja paketoinnista koska kerroksissa ei välttämättä käsitellä samankokoisia lohkoja. Lisäksi yhteyden hallinnasta jäi mieleen portin avaaminen jolloin vastaanottaja pyytää yhteyttä ja lähettäjä joko hyväksyy/avaa sen tai hylkää.

Standardoinnista jäi mieleen että on hyvin tärkeää taloudellisesta näkökulmasta - mahdollistaa massatuotannon ja sitä kautta tehokkuutta. Toisaalta saattaa hidastaa ja vaikeuttaa kehitystä koska prosessi pitkä ja usein vaikea.

Tiedonsiirrosta jäi mieleen lähinnä johtimellinen ja johtimeton siirtotapa. Signaaleissa koko luento meni ohi - ehkä opin kuitenkin kuinka signaalin taso heikkenee etäisyyden myötä, riippumatta signaalista. Lisäksi ymmärrän paremmin miten signaalia voidaan häiritä ja minkälaisia ongelmia “vajaan” tai epäselvän signaalin tulkitsemisessa on.

Luentopäivä 3:

Jäi väliin - piti prepata toiseen tenttiin

Luentopäivä 4:

Luennolla käytiin läpi kanavointi, kytkennät, reititys, ja ruuhkanhallinta

Kanavoinnista parhaiten mieleen jäivät eri kanavointitavat FDM, CDM, TDM ja WDM. Näistä Frequency Division Multiplexin on kaikkein tutuin radiokanaviin yhdistettävä kanavointitapa. Periaatteessa kaikki kanavointitavat perustuvat yhden siirtojärjestelmän tehokkaaseen käyttöön jakamalla sen useisiin kanaviin. FDM:ssä radiotaajuudet jaetaan siten että yksi radiokanava varaa tietyn taajusalueen radiokanaville valitusta kokonaisalueesta. Koska kokonaisalue on suurempi kuin yhden radiokanava vaatima leveys, voidaan kokonaistaajusaluuella lähettää usealla kanavalla dataa samanaikaisesti.

Kytkennät jaettiin kahteen tyyppiin. Piiri- ja pakettikytkentään. Piirikytkentänä esimerkkinä voidaan käyttää vanhaa kunnon puhelinjärjestelmää jossa varattiin kanava yhteydelle sen koko keston ajaksi. Eli puhelun alusta sen loppuun asti. Tässä ongelmana se että kanava voi olla varattuna vaikka ihmiset eivät puhuisi lainkaan.

Pakettikytkentäinen yhteys taas jakaa datan osiin ja lähettää sitä paketeissa eteenpäin eri solujen kautta. Tällöin ei tarvitse varata kanavaa datan siirtämiseen, vaan paketit kulkevat sitä mukaa kun verkon soluissa ei ole ruuhkaa.

Reitityksestä jäi lähinnä mieleen että se on yksi tärkeimmistä toiminnoista, mutta minulle ei oikein avautunut miten reititys toteutetaan käytännössä. Jonkin verran käytiin läpi millä perusteilla reititysvalinnat tehdään, tai ne tulisi tehdä. Esim. oikeudenmukaisuuden periaate.

Ruuhkanhallinta olikin sitten jo luennon loppupuolella enkä näemmä juurikaan muistiinpanoja ole tehnyt. Myöskään luentomateriaalin läpikäyminen ei herätä minussa juurikaan muistikuvia.

Luentopäivä 5

Jäi väliin - lasten hoitoa kotosalla

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan

DiSEqC: 2.0 Digital Satellite Equipment Control http://www.eutelsat.com/satellites/4_5_5.html

MTP Media Transfer Protocol http://msdn.microsoft.com/en-us/windows/hardware/gg585602

HTTP Hypertext Transfer Protocol http://www.w3.org/Protocols/#Specs

Kotitehtävä 3

Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Satelliitti - Sat.Vastaanotin; siirtotienä ilmatie ja taajuusalueena 10-30GHz, koodaus 8PSK

Sat.vastaanotin - Televisio; siirtotienä HDMI kaapeli, 8b/10b koodaus

Puhelin - tietokone; siirtotienä USB kaapeli, NRZI koodaus

Kotitehtävä 4

Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Satelliittisignaalin siirtotien tehokas käyttö on toteutettu STDM kanavoinnilla joka mahdollistaa usean kuva- ja äänikanavan siirtämisen samaa linkkiä pitkin. Toisin kuin TDM, STDM ei tuhlaa tyhjiä kehyksiä vaan jättää ne lähettämättä. Tiedonsiirtomenetelmänä käytetään pakettikytkentää.

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.

Sähköposti

0382226_kotiteht_5.pdf

Tietoturva

Sähköpostin tietoturvaan liittyy useita uhkia. Sähköpostia käsitellään kaikenlaisessa viestinnässä päivittäin, eikä käyttäjät välttämättä osaa edes ajatella tietoturvaan liittyviä ongelmia. Todellisuudessa internetin kautta välitetyt sähköpostit kulkevat useiden solujen ja niissä olevien laitteiden kautta, ja voidaan täten kopioida ja lähettää edelleen toiseen paikkaan. Sähköpostien sisällön salaamiseen on olemassa jo sähköpostien sovelluksissa omia toimintoja, lisäksi usein sähköpostien liitteenä olevat tiedostot voidaan salata eri ohjelmilla ennen lähettämistä. Vastaanotettavien uhkien tunnistamiseen ja ehkäisyyn voidaan käyttää palomuureja ja esim. viruksentorjuntaohjelmistoja.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävät: n 2,5 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävät: 2 h

  • Luentoviikko 3

Kotitehtävät: 3 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 6 h Kotitehtävät: 3 h

  • Luentoviikko 5

Kotitehtävät 2 h

Luentoihin valmistautuminen n. 4 tuntia yhteensä Tenttiin valmistautuminen 20 h


Pääsivulle