meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja Havaintoja ja ylöskirjauksia 23.9.2011 luennon aikana ja jälkeen. Tietoliikenne kulkee suuressa määrin satelliitien ja muiden langattomien tiedonvälittäjien kautta (käsite bittiavaruus sai sisältöä). Tietoliikenteen syntyminen pohjautuu globaalissa mielessä sekä sotilaalliseen varautumiseen ja varustautumiseen (tiedustelu, vakoilu) että avaruustutkimuksen tarpeisiin (näin ei kyllä luennoilla sanottu, mutta itse päättelin ja olen päätellyt työelämässä mm. GPS -järjestelmän kehittymisen myötä; aiemmin paikannus ei ollut kovinkaan tarkkaa sotilaallisista syistä). Käytettäviä lyhenteitä on käsittämättömän paljon (ehkä enemmän kuin bittejä!?) ja ehkä joistain saa tolkun, kun tietää asiayhteyden.

Ennakkonäkemys aihealueesta Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1. Käsitykseni tietoliikennetekniikan perusteiden luennoilla käsiteltävistä asioista oli, että perehdymme tietoliikenteessä käytettävään terminologiaan, tekniikkaan, laitteisiin, tietoliikenteen järjestämiseen sekä yleisellä että joiltain osin yksityiskohtaisemmallakin tasolla ja erityisesti näkemyksiä ja arvailuja siitä, mihin tietoliikenne on menossa (=tulevaisuudennäkymät) ja toisaalta näkemystä siitä, mihin ei kannata tietoliikenteessä panostaa tai mikä on jo menneisyyttä.

Luentoyhteenvedot Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Tietoliikenne kulkee suuressa määrin satelliitien ja muiden langattomien tiedonvälittäjien kautta (käsite bittiavaruus sai sisältöä). Tietoliikenteen syntyminen pohjautuu globaalissa mielessä sekä sotilaalliseen varautumiseen ja varustautumiseen (tiedustelu, vakoilu) että avaruustutkimuksen tarpeisiin (näin ei kyllä luennoilla sanottu, mutta itse päättelin ja olen päätellyt työelämässä mm. GPS -järjestelmän kehittymisen myötä; aiemmin paikannus ei ollut kovinkaan tarkkaa sotilaallisista syistä). Käytettäviä lyhenteitä on käsittämättömän paljon (ehkä enemmän kuin bittejä!?) ja ehkä joistain saa tolkun, kun tietää asiayhteyden.

Luentopäivä 2: Opin ymmärtämään ainakin sen, miksi operaattorien lupaamat nopeudet eivät välttämättä toteudu käyttäjäpäässä eli tiedonsiirtonopeus riippuu mm. käyttöpisteen etäisyydestä solmupisteestä ja kaistanleveydestä. Ja harjoitustyötä tehdessäni totesin, että esim. TCP/IP -protokollia onkin sitten useammanmerkkisiä. Tästä täytyykin kysyä sitten luentojen yhteydessä, että saa tehtyä kotitehtävän 2 tehtyä loppuun. Ei siis tule valmista ennen 28.10.2011 luentoa.

Luentopäivä 3: Perjantaina 28.10.2011 opin esim. siirtoteistä, että kiinteä yhteys on kapaasiteetiltaan ylivoimainen ja että kaapeleita on monenlaisia. Koaksiaalikaapelithan ovat tulleet tutuiksi mm. aina muuton yhteydessä, jolloin todetaan, että se mikä sopi edellisessä asunnossa olevaan pistorasiaan (eri kuin sitä edellisessä asunnossa), ei sovi uudessa asunnossa olevaan pistorasiaan. No, tässä kai aletaan olla vakiopäissä. Sitten opin erilaisista antenneista jotain (en paljon) ja että satelliitteja on siis eri korkeuksilla ja toiset pysyvät maapallon suhteen paikallaan ja toiset taas kiertävät oikeasti maata. Luennolla käytiin signaalin koodaamisen tekniikoita. Mitään varsinaista “ahaa-elämystä” en kokenut; olen merkinnyt muistiinpanoihin, että virheet tapahtuvat siinä, kun analoginen signaali muutetaan digitaaliseksi. Toinen asia, mikä piti käydä katsomassa, oli: Mitä tarkoittavat FAst Eth - 8B6T, GigaEth - 8B/10B ja DVB-S - Q-PSK? No, kaksi ensiksi mainittua ovat paikallisten lähiverkkojen (LAN joko twisted pair tai optical fiber cables) standardeja. DVB-S on taas digitaalisten televisiolähetysten standardi. Q-PSK on vaihemodulaatioalgoritmi, jota käytetään koodaamiseen. Kävimme läpi myös tiedonsiirron (asynkroninen ja synkroninen). Miten lähetettävä ja vastaanotettava tieto tarkistetaan, virheet havaitaan ja korjataan, mitä tarkoittaa PPP-protokolla jne. Lisäksi opin, että tiedonsiirron kontrolliprotokolla on sitten eri asia kuin itse tiedonsiirrossa käytettävä protokolla.

Luentopäivä 4: Perjantaina 4.11.2011 luennon aluksi Jari P. totesi, mihin saakka oltiin edellisellä luennolla (28.10.2011). Eli oltiin käsitelty PPP -tiedonsiirtoa. Nyt kanavoinnilla (multiplexing) siirrettävän tiedon määrä samoja yhteyksiä käyttäen voidaan moninkertaistaa. Kanavointi tapahtuu käyttämllä eri taajuusalueita. Eri käytettäviä kanavointijärjestelmiä ovat mm: ADSL, TDMA, ISDN (historiaa, ei menestys), SONET, GSM, CDMA, WDM (aallonpituuskanavointi). Lisäksi käytiin läpi Teleliikenne v. Dataliikenne, Piirikytkentä & Pakettikytkentä, Reititykset ja Ruuhkat tiedosiirtoverkoissa? Mitä ymmärsin läpikäydyistä asioista? En juuri mitään. Toivottavasti ymmärrys paranee ennen tenttiä…

Luentopäivä 5: Perjantaina 18.11.2011 jouduin olemaan taas aamupäivän pois, joten sen anti meni ohi. Luentomateriaalin perusteella silloin oli käyty läpi matkapuhelinliikenteeseen liittyvää solurakenteeseen perustuvaa langatonta verkkoa ja LAN -verkosta yleiskatsaus. Ja oli ollut pistarit (harmi!). Iltapäivällä käytiin sitten läpi nopeita LANeja ja itse havaitsin, että aika suuri ero vanhan Ethernet -verkon ja uuden GigaEthernetin välillä. Ja langaton verkko on ilmeiseti vasta kehityskaarensa alkupäässä, ainakin nopeuden suhteen. Havainto: langaton verkko on aina jaettu siirtotie, hyvä muistaa. Ja sitten termi ad hoq selvisi (langaton lähiverkko ilman tukiasemaa?). Lopuksi saatiin vinkkejä tenttiä varten. Tenttiä varten perehdyin luennoilla käydyn materiaalin lisäksi vielä tietoturva-asioihin (Chapter 23). Vielä on paljon opittavaa ja ymmärrettävää…

Kotitehtävä 1 Kotitehtävä 1 Tehtäväkuvaus: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Valitse selkeästi erillisiä laitteita tyyliin tietokone, puhelin, sykemittari, gps, televisio, … ja erilaisista palveluista tyyliin urho-tv, facebook, …. Ajatuksena on, että tässä vaiheessa luodaan kuva tietoliikennetarpeista ja sovelluksista ilman, että vielä pohditaan alla olevia teknologioita. Tämän kuvan olisi hyvä herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä kuinka kaikki toimiikaan. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää. Kurssin edetessä tätä kuvaa laajennetaan sitä mukaan kun uusia osia malliin ilmenee ja lopulta saamme alussa asetettuihin kysymyksiin vastaukset. kotitehtaevae1_kyostiarola.pdf

Kotitehtävä 2 Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan. Erittäin monista yrityksistä huolimatta suoraa yhteyttä protokolliin en löytänyt (haut ohjautuivat hyvin yleisellä tasolla oleville sivuille). Liitteenä kuitenkin kotitehtävä 2.

Kotitehtävä 3 ja 4 Tehtäväkuvaus: Kotitehtävät 3. luennon jälkeen: • Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. • Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Kotitehtävät 4. luennon jälkeen: • Oppimispäiväkirjan täyttö jälleen luennoilla opituista asioista. • Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi. kotitehtaevaet3-4kyostiarola.pdf

Kotitehtävä 5: kotitehtaevae5_kyostiarola.pdf

Viikoittainen ajankäyttö

■Luentoviikko 1 Lähiopetus 6 h, kotityöt 3 h.

■Luentoviikko 2 Lähiopetus 7 h, kotityöt 2 h.

■Luentoviikko 3 Lähiopetus 4,5 h (olin pois 1,5 h ap, tärkeä meno), kotityöt 4,5 h

■Luentoviikko 4 Lähiopetus 7 h, kotityöt 2 h.

■Luentoviikko 5 Lähiopetus 3,5 h, kotityöt 3 h, tenttiin valmistautuminen 12 h.