meta data for this page
  •  

External LinkEnnakkotehtävä 1.

Ohjeessa todettiin, että tässä kohden olisi paikallaan ” Rehellinen näkemys asiasta lyhyesti ennen mitään muuta. Siihen on hyvä verrata sitten mitä kurssilla on opittu (siis opiskelija voi verrata)”

Mitä mietin kun tulin kurssille? Pakollinen kurssi, joka vain on suoritettava? Myönnettävä on, tämä kyllä kävi mielessä. Voinko oppia jotakin? Mitä hyötyä tästä on minulle? Mitä tietoliikennetekniikka on noin ylipäätään? Miten asiat näyttäytyvät minun elämässä ja työssäni? Tietoliikennetekniikka; unohdan tuon loppuosan (tekniikka sana) ja keskityn tässä vaiheessa vain alkuosaan. Tietoliikenne; - nettipankki ja siellä vilistävät pienen pienet rahasummat, - facebookin kaveripäivitykset, - googledocsin ryhmätyötila, - kännykästä luettavissa oleva s-posti ja kalenteritoiminto, - navigoinnin apuväline (käytetään meidän paatissa silloin kun on sankka sumu tai muutoin näkyvyys heikko) - idioottimainen autonavigaattori joka hokee kaiken aikaa ”laskee uudelleen” - e Resepti - salattu sähköposti - langaton kotiverkko No, onhan noita. Kaikkiin liittyy varmaankin jotensakin tietoliikenne ja tietysti myös se tekniikka. Ehkäpä tässä syksyn mittaan minulle kirkastuu enemmän tästä aiheesta.

Luentoyhteenvedot Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Ihan ensimmäiseksi tuli mieleen luennolla, että on ihan järkevää käydä ensin perusopinnot ja siirtyä siitä sitten aiheen jatkokurssille. Ei siis kannata tehdä niin kuin minä, ensin jatkot ja sitten vasta tämä peruskurssi. OSI-malli olisi ollut paljon helpompi ymmärtää…. No, tehty mikä tehty.

Satelliiteista olin kuullut aiemminkin ja niitä myös katsellut. Syyspimeällä, keskellä Päijännettä, kirkkaalla ilmalla voi nähdä satelliitteja. Ne ovat todella hienoja. Tosin, ne sekottaa helposti tähdenlentoihin. No, nyt niille tuli muutakin merkitystä. Meidän gps-navigointi ei onnistu ilman niitä, langaton netti ei toimi ilman niitä, autonkin navigaattori tarvitsee niitä. Ylipäätään bittien langaton liikkuvuus ilman satelliitteja on mahdotonta. Ja langatonta bittien liikuttelua on yhä enemmän.

OSI-mallikin kirkastui siis aivan uudella tavalla. Jokaisella OSI-mallin portaalla on oma kiistaton tehtävänsä. Selvisi myös se, että OSI:n lisäksi myös TCP/IP on itse asiassa kerrosmalli. Nuo kirjainyhdistelmät (ja niitä muuten piisaa tämän kurssin terminologiassa!) olin kyllä aiemmin kuullut, mutta en ollut ymmärtänyt että kyseessä on kerrosmalli, siis malli siitä miten tieto, data, bitit liikkuvat järjestelmällisesti eri kerroksissa, joilla siis on kaikilla tarkkaan määritelty tehtävänsä. Luennoitsija oli erittäin ystävällisesti käyttäessään esimerkkinä sihteeri-johtaja – lähetti –esimerkkiä. Se valaisi kummasti asiaa! (Tällaiselle asiasta ymmärtämättömälle löytyy asiasta kansantajuinen selitys myös tästä osoitteesta http://herkules.oulu.fi/isbn951425242X/html/c192.html). OSI-mallissa korostui asiakasnäkökulma; jokainen kerros tarjoaa palveluita ylimmille kerroksille. Ideaalitilanteessa järjestelmä vielä toimii niin, että jos johonkin kerrokseen tehdään muutoksia, niin ne eivät vaikuta toisten kerrosten toimintaan. Siis ideaalitilanteessa. Käytännössä näin ei aina ole.

Luennolla todettiin, että mobiliteetin lisääntyminen ja internetin yleistyminen ja verkkoliikenteen kasvu ovat trendejä jotka ovat muokanneet tietoliikenteen käyttöä. Käyttäjänä en vain itse ole tiedostanut käyttäväni tietoliikennettä. Käytän gps:ää, olen netissä, maksan laskut verkkopankissa, luen s-postin kännykästä. Kyllä, kaikkea tätä mutta jos joku olisi kysynyt, käytänkö tietoliikennettä, niin olisin sanotut että en käytä. Mutta siis käytänkin, ja aika aktiivisesti niin vapaa-aikana kuin töissäkin. Luennolla esitettiin hyvä kysymys; Voisiko käyttäjänäkökulman tuoda osaksi yleiskuvaa? Pitäisi voida! Tietoliikennettä ei taida olla ilman käyttäjää? Facebook ilman käyttäjää? Autonavigaattori ilman ainuttakaan käyttäjää? Eihän näitä sovelluksia luoda insinöörien tarpeisiin, vaan insinöörit luovat näitä tekniikoita käyttäjien tarpeisiin. Toki myönnän, että insinöörit ja muut veikkoset varmasti luovat meille myös tarpeita, joita emme tienneet meillä olevankaan. Jotkut sovellukset tulevat myös annettuina, eli et voi itse valita käytätkö vai et.

Luennolla kerrottiin myös, että monet mummot jäisivät eksymättä sieni- ja marjaretkillään, jos he käyttäisivät edullista paikannuslaitetta. Tämä jäi parhaimpana antina mieleen! Olen intohimoinen sienestäjä (ja vielä isoäitikin), ja olen eksynyt pariin kertaan sieniretkellä metsään oikein kunnolla. Kiitos ope vinkistä, aion ostaa tuollaisen apuvälineen heti miten:)

Täällä Lahdessa ilmestyvässä Uusi Lahti lehdessä kerrottiin älypuhelimeen ladattavasta sovelluksesta, joka varoittaa hirvivaarasta. Sovellus on maksuton. Sovellus käynnistyy automaattisesti auringon laskiessa ja tunnin siitä eteenpäin, kun nopeus on vähintään 60 km tunnissa. Se laskee paikkatiedot gps:n avulla ja tsekkaa kalenterista vuodenaikaan perustuvat hirvien liikkumistiheyden. Kun kolme ehtoa täyttyvät, sovellus lähettää puhutun varoitusviestin puhelimeen. (Heikkala, 2011, Uusi Lahti –lehti). Vinkki: tämän maksuttoman sovelluksen voit ladata osoitteesta Android-market, hakusana on Liikenneturva. Em. uutinen liittyy aika oleellisesti ensimmäisen luentoviikonlopun aihepiiriin. Satelliitteja, gps, TCP/IP jne.

Luentopäivä 2:

Kun luennolla käsiteltiin standardointia, sen etuja ja haittoja tuli yllättäen mieleen Sähköinen liiketoiminta –kurssin sisältö. Eikös sielläkin painotettu voimakkaasti standardeja ja niiden merkitystä? Sehän on verkkoliiketoiminnan edellytys ja myös iso ongelma. Saada eri sovellukset, laitteet ja toiminallisuudet yhteensopimaan = standardoitua. Standardointiorganisaatioista aiemmin olin kuullut ISO:sta, mutta ei tietenkään yllättänyt että internetin standardoinnille on oma organisaationsa, kuten myös telekommunikaatiolle.

Luentopäivä 3:

Voih, nämä johtimelliset ja johdolliset, kaistan leveydet ja singaalit, siirtonopeudet ja erilaiset kaapelit tekevät hulluksi. Onneksi meillä asuva insinööri hahmotti kerrostalon kuvan avulla minulle miten optinen kuitu asennetaan. Ja muuten, usein viedään parikaapelia ja optista kaapelia rinta rinnan määrättyyn kohtaan asti, sen jälkeen jatketaan optisella kaapelilla. Ja oleellista on se, että kyseessä on tähtiverkko. Sähköjohto: ihanaa kuulla tuttu sana. Tiedän mikä sähköjohto on! (toivottavasti kukaan ei pyydä tarkennusta ja toivottavasti ymmärrän olla puhumatta tai osallistumatta yleiseen keskusteluun tästä aiheesta. Häpäisisin itseni).

Luentopäivä 4:

Taas pistettiin meikäläistä ihan 1-0. Täytyy sanoa, että on turhauttavaa kun ei ymmärrä yhtään mitään. Miten voisin työssäni HRM erityisasiantuntijana käyttää hyväkseni digitaalisia signaaleja, WDMA:ta (aikajakokanavointia) tai multipleksausta? Minun pitäisi löytää näistä se juju, ettei menisi ”hauki on kala” –linjalle. Haluaisin ymmärtää paremmin! Kanavoinnista todettiin että usein kahden järjestelmän välinen keskustelu ei vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia. Sitä voidaan jakaa useamman siirrettävän singaalin kesken. Eli tämä on kanavointia eli multiplesointia. Tätä multipleksointia voidaan jakaa myös luokkiin (mahdottomia kirjainyhdistelmiä, jälleen kerran).

Kotitehtävät

Kotitehtävä 1

kotitehtaevae_1_hyppaenen_airi.pdf

  1. Miten ihmeessä PC:lle asennettu sähköinen karttaohjelma voi toimia niin että se oikeasti näyttää missä ollaan menossa?
  2. Miksi kaikki mokkulat eivät suinkaan mahdollista nettiinpääsyä Päijänteellä?
  3. Regatassa on useita veneitä, jotka käyttävät samanaikaisesti sähköistä navigointia, miten on mahdollista etteivät reitit mene sekaisin?

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2 Tehtäväkuvaus: Ensimmäisten luentojen kotitehtävissä selvititte laitteita ja palveluita. Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan.

kotitehtaevae_nro_2_hyppaenen_airi.pdf

Kotitehtävä 3 Tehtäväkuvaus:

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastellaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Käytettävät laitteet:

mikro, matkapuhelin, pöytätietokone

Siirtoteitä: - johtimellinen (fyysinen, esim. parikaapeli, sähköjohto, valokuitu) - johtimeton (langaton, esim. satelliittilinkki, radiotie ja mikroaaltolinkki), varausprotokolla CSMA

Mikroaaltouuni: siirtotienä johtimeton mikroaaltolinkki, käytetty taajuus 2,45 GHz Matkapuhelin (Nokia 3200): siirtotienä johtimeton satelliittilinkki, lähde http://europe.nokia.com/EUROPE_NOKIA_COM_3/r2/support/tutorials/3200/finnish/gs_feat_dat.html Pöytätietokone: siirtotienä johtimellinen (ADSL)

Kotitehtävä 4 Tehtäväkuvaus:

Kotitehtävässä käsitellään siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi

Kotitehtävä 5

kotitehtaevaet_5.pdf

Ajankäytön arviointi

Täytyy myöntää, että tein näitä tehtäviä ja kirjoitin opintopäiväkirjaa silloin tällöin. Työkiireet, ulkomaanmatka, muut kurssit ja niiden tehtävät sekä tentteihin lukeminen veivät aikaa. En selittele, kunhan vaan totean. Usein avasin tiedoston ja päätin että nyt teen tehtävät loppuun. Kuin luin luentomateriaaleja, hain tietoa netistä tai luin Wikieksamista vanhoja tenttivastauksia, niin tehtävien teko tyssäsi lyhyeen. Aihe on minulle vaikea, näiden asioiden ymmärtäminen ei onnistu helposti. Pelottaa tuleva tentti, miten ihmeessä siitä selviän? Onneksi meillä on hyvä opintopiiri, jossa yhdessä mietitään ja pohditaan näitä asioita.

Yksi asia vielä: voisiko näistä asioista puhua kansantajuisemmin, ilman lukuisia karmeita lyhenteitä ja härpäkkeitä?