meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta 6.10.2011

Tietoliikenne on nykyään mukana lähes kaikessa elämässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Työntekoa ilman kännykkää (ja suurella osalla sähköpostia) ei voisi enää kuvitellakkaan. Tietoliikenne on helpottanut ja tehostanut yhteiskunnan toimintoja valtavasti, ja vähentänyt tuottamattoman työn tekemistä. Tietoliikenne ei kuitenkaan ole tasapuolista. Sen käyttötaidot ja -mahdollisuudet eroavat huomattavasti eri ihmisten ja eri alueiden välillä. Nopeaa laajakaistayhteyttä ei kaikkialle saa kohtuuhintaan, ja kun yhteiskunta on mennyt “nettiin” saattaa se aiheuttaa eriarvoistumista.

Tietoliikenteen kehitys tulee varmasti lähivuosina jatkumaan erittäin nopeana. Sen lisäksi, että verkot kehittyvät nopeammiksi ja kattavammaksi, kehitetään täysin uudenlaisia käyttötarkoituksia ja päätelaitteita hyödyntämään näitä.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, Olin poissa ensimmäiset luennot työmatkan takia.

Luentopäivä 2: Opin (ja jopa ymmärsin) OSI-kerrosmallin perusteet. Pistokokeessa ollut tulkki-kysymys oli valaiseva. Luennolla käytiin läpi myös TCP/IP kerrosmallia

Kerrosmallin jokainen kerros hoitaa omaa tehtäväänsä. Jokainen kerros käyttää alemman kerroksen palveluja ja lähettää omat tehdyt tehtävänsä ylemmälle kerrokselle.

Standartoindilla hoidetaan laitteiden ja ohjelmien yhteensopivuus. Sen ansiosta eri yhtiöt ja merkit toimivat keskenään. Minua ainakin rupesi mietityttämään myös ääripää standardoinnissa (ja standardin käytön rajoittaminen, esim: Apple). Standardien huonona puolena on tekniikan kehittymisen jumiutuminen vanhentuviin standardeihin.

Siirtoteistä ja signaaleista ei päähän paljoa jäänytkään. Etäisyyden kasvaessa datan siirto hidastuu. Jos ei tätä haluta antaa tapahtuva, pitää kaistan leveyttä lisätä. Analoginen signaalin arvo voi olla mikä tahansa. Digitaalisella on puolestaan kaksi arvoa (1 tai 0)

Luentopäivä 3:

Pistareiden vastausten läpikäyntiä: Protokolla on aina yhden kerroksen sisällä. Käyttää hyväkseen alempien kerroksia tai niiden tarjoamia palveluita. Protokollassa elementti keskustelee vastakkaisen kerrosmallin saman tason elementin kanssa.

Siirtotiet: Johtimellisia: Parikaapeli, valokuitu, sähköjohto, koaksiaalikaapeli Johtimettomia: ilmatie: Mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie, infrapunalinkit (ilmateitä käyttää Wlan, bluetooth-tekniikat)

Siirtotiet jaetaan kahteen eri katekoriaan: johtimelliset (ohjatut) ja johtimettomat (ohjaamattomat) Sekä siirtotien että signaalin ominaisuudet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin.

Siirtoteillä on aina häiriöitä (vaimeneminen vaikuttaa etäisyyteen ja tiedonsiirtonopeuteen). Esim langattomassa tiedonsiirrossa häiriöitä voi tulla monella tavalla. Wlan käyttää usein 2,4ghrz ; mikroaaltouuni käyttää samaa taajuutta → häiritsevät periaatteessa toisiaan. Mutta usein erilaiset kaupunkirakenteet ja fuusiset esteet väistämättä aiheuttavat vaimenemista.

Kaikki toiminta on aina jollain taajuusalueella: esim ihmisen puhe. Suureemmat taajuuksissa kantavuus pienenee (ellei lähetystehoa lisätä), mutta kapasiteetti lisääntyy.

Johtimellisia siirtoteitä käytetään lyhyistä tilaajaliitännöistä aina pitkiin runkoyhteyksiin (optinen kuitu) asti. Niillä voidaan välittää sekä digitaalista tai analogista signaalia. Siirtotien pituuden kasvattamiseksi suuremmilla etäisyyksilla signaalia pitää vahvistaa. Prikaapelejakin on erilaisia - paremmin tai huonommin suojattuja–> suorituskyvyssä on eroja. Valokaapeli on tulevaisuudessa vallitseva johtimellinen siirtotie todennäköisesti myös taloon/asuntoon asti.

Johtimettomat siirtotiet Jaettu kolmeen osaan perustaajuusalueiden mukaan: ympärisäteilevät (radioaallot), mikroaallot (erittäin tarkasti suunnatut antennit) ja infrapuna-alue (esim toimistossa point-to-poin =esim bluetooth)

Analooginen data saadaan digitaaliseen muotoon erilaisilla menetelmillä (modulaatioilla).

21.11 Loput luennot jäivätkin sitten työnantajan ansiosta väliin. Sunnuntaina 20.11 aloin taas aiheeseen perehtymään lukemalla materiaalia läpi. Koska luentoja oli jäänyt paljon väliin, otin sunnuntain aiheeksi kanavoinnin. (Kovasti uskoen sen olevan tenttitärppi). Illalla kun lapset oli nukutettu yritin päntätä päähän neljä kanavoinnin eri menetelmää. Hauki on kala systeemi ei tunnut tässä aiheessa toimiva, kun käytännössä kaikki kirjainlyhenteet ovat vieraita ja niitä on turkasen paljon. Yritänkin kehitellä hyviä muistisääntöjä FDMA,TDMA,CDMA ja WDMA:n painamiseen aivoihin. TÄrkeintä kanavoinnissa on kuitenkin muistaa, että sitä käytetään siksi ettei yksi kommunikointi kahden eri järjestelmän välillä vie koko siirtojärjestelmän kapasiteettia, vaan kanavointia käyttäen järjestelmää voidaan käyttää useampaan kommunikointiin.

Kotitehtävä 1

Tiedostomuodosta johtuen (.jpg), kuva ei linkity tähän, vaan tulee kokonaisena.

Kotitehtävä 2

1. HTTP on protokolla sovelluskerroksellaa käyttävät www-sivut ja -selaimet.

2. TCP/IP on kahden on internetin liikennöinnissä käytetty protokolla. IP on protokolla joka vastaa, että paketit menevät oikeaan osoitteeseen. TCP on kuljetuskerroksen protokolla.

3. FTP on kahden tietokoneen välillä käytettävä tiedonsiirtoprotokolla.

Kotitehtävä 3 : Kolme eri siirtotietä ja niiden käyttämä koodaus: 1. TV-kaapeli: Dna:n nettisivujen mukaan kaapeli-tv toimii usealla eri taajuusalueella Lahdessa. Esimerkiksi kananippu 1: 234Mhz ja kanavanippu 2: 370Mhz. 2. Bluetooth: siirtotie esimerkiksi kännykän ja korvanapin välillä.-Bluetoothin käyttämä taajuusalue on 2,4…2,48 GHz, jolla toimii 79 kanavaa, joilla jokaisella on 1MHz:n taajuuskaista. Näin kertoo internetin ihmeellinen maailma. EN löytänyt oman bluetooth napin ohjeita enää mistään.

3. Adsl-modeemin langaton kotiverkko: Kaapin pohjalta löytyi noin 8 vuotta vanhan ZyXEL Prestige 650H/HW Series modeemin laatikko. Modeemi on vieläkin käytössä. Laatikossa mainitaan laitteen IEE 802.1x standardia? En löytänyt tietoa tarkastin, mutta koska laite lupaa nopeudeksi parhaimmillaan: 2Mbps –> lienee 802.11b, taajuus 2.4 – 2.485 Ghz, välitysaste ≤ 11 Mbps

Kotitehtävä 4. Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

1. Tv.kaapeli: FDMA-kanavointi. 2.Bluetooth: CDMA- menetelmä -Käytetään koko taajuusalue ja kaikki aikaviipaleet. 3: ADSL-modeemi: Langaton kotiverkko voi käyttää ainakin CDMA-kanavointia.

Kotitehtävä 5 Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.

Valitsen sovellukseksi yhtiössämme (Stora Enso) paljon käytössä olevan Microsoft Office Communicatorin (MOC). Siinä on useita ominaisuuksia: äänipuhelut tietokoneen välillä, pikaviestit ja neuvottelu/kokousominaisuudet. Ohjelma käyttää SIP-protokollaa (Session Initation Protokol), joka on IP-puhelinyhteyksistä vastaava protokolla. Se aloittaa, hallitsee ja lopettaa viestintäistunnon.

Sovellus tukee ee TLS- ja SRTP-protokollia tiedonsiirron ja tietoliikenteen salaamiseen. Tietoturvan kannalta on tärkeää, että viestit eivät mene yrityksen oman intranetin ulkopuolelle. TLS-protokollan tarkoituksena on taata yksityisyys ja tiedon eheys

Yksi MOC käyttäjä tarvitsee verkkokapasiteettia maksimissaa 407 kilotavua sekunnissa.


Viikoittainen ajankäyttö Luentoviikko 1 - Ei ajankäyttöä

Luentoviikko 2 Lähiopetus: 7 h Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen 1 h Kotitehtävän tekeminen 2 h Luentomateriaalien lukeminen 1 h

Luentoviikko 3

Lähiopetus: 5 h Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen 2 h Kotitehtävän tekeminen 2 h Luentomateriaalien lukeminen 1 h

Luentoviikko 4

* Lähiopetus: 0h * Kotitehtävät 2 h * Tenttiin valmistautuminen 10h

Tentti 1h ( ei mennyt ihan putkeen)

Loppujen kotitehtävien teko 2h


Loppuyhteenveto: Työnteko haittaa harrastusta. Aihe jossa lähtötasoni on nolla, vaatisi täysipainoista panostusta. Iltaisin työpäivän jälkeen, kun lapset on saanut nukkumaan, ei meinaa homma luistaa. Mutta kyllä kurssista paljon päähän jäi hautumaan ja pohdittavaksi tietoliikenteen kytkeytyminen jokaipäiväiseen elämäänn - erityisesti kehittyvässä ja nopeasti muuttuvassa työympäristössä.

Pääsivulle Logged in as: b0323236 (b0323236) courses/ct30a2001/olliopiskelija/start.txt · Last modified: 2011/09/27 19:13 by d0358344 · Currently locked by: e037415