meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1. Ennakkonäkemys tietoliikenteestä:

  • Kaikki digitaalisessa muodossa oleva data voidaan siirtää paikasta 1 paikkaan 2 tietoliikenteen hoitamiseen tarkoitettuja HW:tä, SW :tä ja protokollia hyväksi käyttäen.
  • Tietoliikenne on kaikkea tiedonvälitystä ja digitaalista viestintää tai siihen liittyvää toimintaa; esim. tv-lähetykset, lankapuhelimet ja -verkko, mobiililaitteet, paikannusdata, dataliikenne kokonaisuudessaan, tietoliikenneverkot, infrastruktuuri, aktiivilaitteet, verkot (yritysverkot, LAN, WLAN, maksulliset operaattoriverkot jne), tietoliikenneohjelmistot, HW & SW in common, yksityiset palvelut, julkiset palvelut, henkilökohtaiset palvelut, jne…
  • Tietoliikennettä voi kuvata myös listalla “puolankielisiä” lyhenteitä, kuten VoiP, 3GPP, GPRS, GSM, 3G, 4G, GW, ISDN, xDSL, IMAP, SMTP, IP , TCP/IP, OSI, WAP, WSP, VPN, SSL, SLA, HTTP, Gateway, Router, Firewall, BPX, SIP, UC, WWW, Skype ja niin edelleen, listaa voi jatkaa lähes loputtomiin.
  • Usein tietoliikenne käsitetään vain tekniikaksi ja unohdetaan taustalla oleva softa ja perusinfra, jonka joku omistaa ja hallinnoi tai sitten ei, vrt operaattorin dataverkko tai suljettu yritysverkko vs. internet.
  • Lehdistössä tietoliikenteen ongelmat saavat aikaan otsikoita; valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeet, VR, kanavakaupat, operaattorien lomautukset, palveluhäiriöt, Sampopankin menestystarina järjestelmävaihdossa. Uusilla lyhenteillä hypetetään aina silloin tällöin.
  • TS tietoliikenne on minulle aika laaja juttu, joten ei tässä siitä sen enempää.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Koska olen tehnyt ammatikseni töitä ICT:n parissa koko ikäni, päivässä ei ollut mitään yllättävää. Oli kyllä kiintoisaaa kuunnella sinänsä tuttuja asioita luennoitsijan esittänmänä ja kerrata kauan sitten opittuja asioita. Kyllä niitä joutuu tenttiin lukemaan, eivät ole enää ihan pintamuistissa vaikka muistijälkiä löytyykin. Odotan jatkossa uutta tietoa aihealueista, joihin en töissä ole joutunut paneutumaan.

Luentopäivä 2: Tämä oli mielenkiintoinen istunto. Diasarja Data and Computer Communications oli hyvä ja tässä osuudessa oli syventävää tietoa; etenkin siniaaltoja ja aallonpituutta käsittelevä osuus. Vaikka periaatteen on tiennytkin, tämä antoi lisää ymmärrystä. Lisäksi lisäoppia tuli seuraavista asioista: • Latenssin ja kaistanleveyden vaikutus • Vaimeneminen ja etäisyyden vaikutus • Kohina

Vaikka osuus oli mielenkiintoinen, se pisti filosofoimaan. Osa luentojen aineistoista on erittäin teknistä ja pikkutarkkaa. Mietin sekä luennolla että jälkikäteen, mikä tuon teknisen detaljitiedon tarkoitus tällä luennolla on kauppatieteilijöille. On hyvä ymmärtää asioiden taustat, mutta ehkä ne henkilöt, jotka eivät ole koskaan opiskelleet mitään tekniikkaa, kokevat nuo osuudet hankaliksi ja irrallisiksi. Minusta ne kyllä olivat mielenkiintoisia, koska osassa oli paljon uutta detaljitietoa ja syvensivät aikaisempaa pinnallista tietämystä. Kurssin tarkoitus lienee kuitenkin antaa hyvä yleiskuva tietoliikenteestä ja sen tautalla vaikuttavista lainalaisuuksista? Auttaa ymmärtämään miksi emme saa 10M/10M vaikka olemme sen ostaneet tai mitä viive tarkoittaa. Toivottavasti keskeiset teemat ja tärkeät, merkitykselliset asiat kohoavat detaljitiedon yli.

Luentopäivä 3:

Opiskelun haasteisiin kuuluu kaiketi tänä syksynä se, että LUT:n suunnittelijat ovat lykänneet kalenteriin samoille päiville kolmekin kurssia päällekkäin. Päätös siitä mille kurssille minäkin päivänä ryntää, on vedettävä hatusta. Tai sitten täytyy jakaa vuoroja. Joka tapauksessa tältäkin kurssilta on välillä pakko olla pois. Lueskelin aineistoja ja tuntuupa jotkut osuudet puolan kieleltä, siksi me aikoinaan töissä nimitimme yhtä konekieltä, jolla värkättiin softaa. Pelkkien luentomonisteiden avulla ei kyllä kaikki aukea, varsinkin jos yrittää ymmärtää asiayhteyksiä. Täytyy etsiä muita opuksia ja lähdeteoksia, jotta pääsee jyvälle. Ei millään pahalla, mutta voisiko asialle tehdä jotain seuraavaa kurssia ja sen opiskelijoita ajatellen? Varsinkin kun luennoille ei aina pääse…..

Siirtoteiden osuus oli loogista, kiinnostavaa ja ymmärrettävää osittain kai siksi että pohjatietoa tästä osuudesta oli jo olemassa. Stallings Chapter 5 oli haasteellinen ja irrallinen, ehkä tämä kokonaisuus jäsentyy kun sen on lukenut x kertaa ja selvittänyt osan sisällöstä joitain muita lähteitä käyttäen! Stallings Chapter 6 täydensi aikaisempaa tietämystä. Stallings Chapter 7 oli osittain tuttua tai sitten ei. Kaikenkaikkiaan kun en päässyt luennolle, aineisto ei läpilukien jäsentynyt, jäi roikkumaan ja irralliseksi.

Luentopäivä 4:

Kanavointi – ehkä tämän session mielenkiintoisin juttu. Ei tästä osaa mitään erityistä kirjoittaa, lisäsi tietoa ja tajua, lyhenteet sai sisältöä.

Teleliikenne vs. Dataliikenne ja Piirikytkentä & Pakettikytkentä Vaikka tämä osuus tuntui yleisesti ottaen vanhan kertaamiselta, tuli siinä uuttakin asiaa tai sitten aika oli tehnyt tehtävänsä ja muistijäljet hävinneet. Asia tuntui tutulta, mutta ei ole pintamuistissa enää. Hyvä osuus.

Chapter 12 Pakettiverkon reititys. Ihan ok osuus, onhan se hyvä tietää miten eri tavoin voidaan reitti määritellä tai paketit reititetään. Mietin tätä kuunnellessani, että mitähän tapaa mikäkin firman yhteys noudattaa…. olisi mielenkiintoista tietää, mutta tietääköhän operaattoripojatkaan ? Eikun tuumasta toimeen, halusin selvittää yhden datayhteyden uuden tiedon valossa ja sain vastauksen, että ”on se silleen reititetty että menee tiettyä määrättyä reittiä solmusta solmuun tosta Siperian halki suoraan ja ihan meille varattua tunnelia pitkin. Eikä siis käytä välillä satelliittia.” No niin, se siitä. Tämä tietotaso nyt oli jokaisella kysymättäkin.

Chapter 13 - Ruuhkien hallinta, pakettihäviöt ja viiveet auttoi ymmärtämään miksi operaattorit kaivavat selitysosastoltaan näihin liittyviä lausahduksia, niitä pakostikin joutuu silloin tällöin kuuntelemaan. Toivottavasti asian sisäistäminen auttaa operaattorikeskusteluissa, jos tälle tasolle ajaudutaan.

Luentopäivä 5:

Chapter 14 – Cellular Wireless Networks

Tässä osuudessa minua erityisesti kiinnosti tai toi minulle syventävää uutta tietoa : Taajuuden uudelleenkäyttö ja viereiseisten solujen taajuudet, solujen jakaminen pienemmiksi ja hierarkisuuden vaikutus , cell sectoring & microsells, control channels and traffic channels ja call stages kuvaus, 4G info

Chapter 15 – Local Area Network Overview

Kappale yhdisti hyvin opittua uuteen ja osuus konkretisoi käsitteitä, jotka tunnetaan nimeltä mutta jonka tarkkaa sisältöä ei tunneta (LLC, MAC).

Chapter 16 – High Speed LANs

Kappaleen kiinnostavin osuus oli eri Ethernet teknologioiden vertailumahdollisuus: CSMA & CSMA/CD 10Mbps & 100Mbps & 1Gbps & 10Gbps Ethernet

Chapter 17 – Wireless LANs

Hyvää tietoa WLAN –teknologiasta muutaman verkon rakentamisen jälkeen. Tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten työelämässä ei tarvitse tietää ihan tällä detaljitasolla tekniikan sielunelämää, jos ei ole tietoliikenneinsinööri.

Internetworking

Mielenkiintoisin osuus, joka pysyy sopivalla ja hyödyllisellä teknisellä tasolla ottaen huomioon kauppatieteilijät. Sinällään tässä ei ollut suuria uutuuksia, mutta tällä tavoin esitettynä se yhdisti tietämystäni.

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Kotitehtävä1: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista. Valitse selkeästi erillisiä laitteita tyyliin tietokone, puhelin, sykemittari, gps, televisio, … ja erilaisista palveluista tyyliin urho-tv, facebook, …. Ajatuksena on, että tässä vaiheessa luodaan kuva tietoliikennetarpeista ja sovelluksista ilman, että vielä pohditaan alla olevia teknologioita. Tämän kuvan olisi hyvä herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä kuinka kaikki toimiikaan. Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää. Kurssin edetessä tätä kuvaa laajennetaan sitä mukaan kun uusia osia malliin ilmenee ja lopulta saamme alussa asetettuihin kysymyksiin vastaukset.

Kotiverkko (LAN & WLAN), jossa 3 desktoppia ja 3 läppäriä, 1 laserkirjoitin, 1 matriisi, 1 mustesuihku ja 1 monitoimikone (fax, kopiokone, tulostin, scanneri), skanneri, UPS, rautapalomuuri ja kaikissa koneissa virustorjunta & softapalomuurit, ulkoisia kovalevyjä, packet radio (radioamatöörilaite), 4 gps:ää, 2 navigaattoria, usb kortinlukijoita, viivakoodinlukijoita, langattomat näppäimistöt ja hiiret, 24“ näytöt, digikameroita, älypuhelimia ja niin edelleen. Siis kotonakin voi olla kaikenlaista verkkoon kytkettävää laitetta. Näillä sitten tehdään töitä, harrastetaan, surffataan netissä, mutta koska työ on aika lailla tietotekniikkapainotteista, vapaa-ajan kotikäyttö liittyy pääosin harrastuksiin. Ajattelen nykyään yhä enemmän tekniikan toista puolta yhteiskunnalliselta ja yritystaloudelliselta kannalta. Tekniikan kehittyminen ja palveluiden merkityksen kasvu on kääntänyt mm. operaattoreiden ansaintalogiikan upside down. Kun kenelläkään ei ole enää lankapuhelinta, raha on saatava datasta ja palveluista. Myydään pilveä : ) .

Kysymykset :

  1. Saammeko joskus lähes kaikkialle ulottuvan langattoman verkon ? Onko tulevaisuus langaton, minä uskon siihen.
  2. Tuleeko tietoverkoista sähköverkon tai rautateiden kaltainen perusinfrastruktuuri, joka tekisi kansalaisista tasavertaisia palveluiden saatavuuden suhteen?
  3. Teknologia on eriarvoistanut kansan, jatkuuko kehitys vai muuttuuko suunta?

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Tässä kotitehtävässä selvitetään laitteiden ja palveluiden käyttämiä protokollia. Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan

SIP

Puhe on siirtynyt internettiin ja vaikka sitä ei julkisesti kerrotakaan, kaikki operaattorit ovat siirtäneet puheen nettiin. Se on edullista ja teknologia takaaa nykyisin lähes hyvän puheen laadun lähes kaikkialla. Kotona ja töissä siis puhutaan puheluita internetin. Tarkastelussa on SIP, IP :n signaaliprotokolla, jonka avulla mahdollistetaan VoIP puhelut ja muu reaaliaikainen internet-viestintä henkilöiden välillä. Protokollaa käytetään yhteyksien luomiseen, muuntamiseen ja päättämiseen. Viestintä voi olla ääni- tai videopuheluita, multimedia/internetneuvotteluita, pikaviestintää, saatavuuspalvelua, tiedostojen siirtämistä tai jakamista, pelaamista jne.

SIP on avoin, joustava ja tekstipohjainen. SIP puhelinteknologia tulee syrjayttämään perinteiset PBX:t, koska se parantaa palveluiden liikkuvuusominaisuuksia, mhdollistaa enemmän erilaisia palveluita toisin kuin vanha tekniikka ja on operaattoreille (ja ehkä käyttäjillekin) edullisempi/tehokkaampi vaihtoehto. SIP:n kehitti IETF (Dok. RFC 3261).

http://www.3cx.fi/voip-sip/sip.php

http://www.protocols.com/pbook/VoIPFamily.htm#SIP

http://www.protocols.com/pbook/VoIP.htm

WAP Kännyköissä käytämme multimediaviestipalveluita. MMS –arkkitehtuuri on kehitetty The Open Mobile Alliance (OMA) toimesta, mutta sittemmin konseptin standardisoijana on toiminut 3GPP (The 3rd Generation Partnership Project, http://www.3gpp.org/). 3GPP:n työn ja määrittelyjen pohjalta on luotu multimediaviestien käyttämä WAP -protokolla, josta puolestaan on vastuussa WAP Forum (http://www.wapforum.org/what/technical.htm).

WAP on langattoman verkon protokolla ja yhtenäinen kehitysympäristö, joka tarjoaa yhtenäisen tiedonsiirtotavan riippumatta siitä mitä verkkoa käytetään (GSM, GPRS, TDMA, 3G, EDGE).

WAP-ympäristölle on myös ominaista, että sovellukset voivat käyttää suoraan WAP-protikollapinon jokaista protokollaa. Uusien sovellusratkaisujen käyttöönotto WAP:sa on siten helppoa ja ne kehittyvät protokollien rinnalla.

wap_ja_osi.pdf

http://www.protocols.com/pbook/wap.htm http://www.wapforum.com/ http://www.3gpp.org/ftp/Specs/html-info/TSG-WG--G2.htm

SMTP

SMTP on lyhenne sanoista Simple Mail Transfer Protocol ja on TCP-pohjainen protokolla, jota käytetään viestien välittämiseen sähköpostipalvelimien kesken. Se on siis internet standardi sähköpostin lähettämiseen IP verkossa. Kun käytämme sähköpostia, käytössä on useimmiten palveluntarjoajan SMTP postipalvelut. Suurin osa sähköpostijärjestelmistä, jotka lähettävät postin internetin yli, käyttää SMTP :tä viestien lähettämiseen palvelimelta toiselle. Kun vestit vastaanotetaan, clientit käyttävät joko POP (Post Office Protocol) tai IMAP (Internet Message Access Protocol) protokollaa ja tietenkin soveltuvaa ohjelmistoa (MS Exchance, Lotus Notes,…).

http://www.protocols.com/pbook/tcpip9.htm#SMTP

IMAP4

IMAP on protokolla sähköpostin lukemiseen / hakemiseen. Se säilyttää viestit palvelimella, tukee hakemistorakenteita (mailbox) ja niiden ylläpitotoimenpiteitä, sallii postin luvun eri päätelaitteilta, postilaatikon sisällön manipulointia ja muuttamista etänä, sallii synkronoinnin palvelimen ja clientin välillä yms.

http://www.protocols.com/pbook/tcpip8.htm#IMAP4

Kotitehtävä 3

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

Tietoliikenneyhteys välillä työasema – modeemi/adslkytkin, USB kaapeli laitteiden välillä. Kirjallisuuden mukaan siihen voidaan käyttää koodauksena NRZ-L.

Ethernet – verkko kotona. Koodauksena on Manchester (IEEE 802.3).

Radioamatööriharrastuksen innoittamana Packet Radio ja siellä taajuusalueita voi valita useitakin, mm. 144.825 Mhz , 144.850 Mhz , 144.875 Mhz , 432.750 Mhz, jne. Bandijako ulottuu 160 metristä aina 47 Ghz, mutta edellä mainittuja käytetään yleisesti digitaalisiin lähetteisiin (=pakettiradio).

GSM puhelin, josta tarkastelen vain yhteyttä puhelimen ja tukiaseman välillä. UMTS-verkon taajuusalue Suomessa on 900-2100 MHz (3G). GSM puhelinten koodaustekniikoita ovast mm. FMDA, TDMA ja CDMA.

Kotitehtävä 4

Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

Vanhat radio – tai TV kanavat hyödyntävät FDMA eli taajuusjakokanavointia. Syötettävä data voi olla digitaalista tai analogista, mutta moduloinnin vuoksi signaalion aina analoginen. Kanavat erotellaan toisistaan 6 Mhz taajuuskaista / kanava ; esim Nova, Ylex, jne on omat taajuudet . Vastaanotossa käytetään kaistanpäästösuodattimia erottamaan signaalit, päästämään läpi vain ko kanavan taajuudet.

ADSL- tilaajaliittymä on yleensä vanha lankapuhelinliittymä eli käytössä on parikaapeli (4kHz). Yhteyden nopeus eri suuntiin on erilainen, esim 2M/1M. Siirtotien haitat huomioiden voidaan päästä max 9 M siirtonopeuteen. ADSL käyttää DMT-tekniikka, joka hyödyntää useaa kantosignaalia eri taajuuksilla (jako 4 khz alikanaviin). Käytössä on 256 downstream alikaistaa samanaikaisesti, joten näin päästään tuohon maksimisiirtonopeuteen.

Matkapuhelin hyödyntää CDMA (Code Division Multiple Access) eli koodijakokanavointia. Se on radiotien kanavavaraustekniikka. Käyttäjillä on käytössään koko taajuuskaista lähetyksessä ja vastaanotossa ja käyttäjät erotetaan yksilöllisillä koodeilla(satunnaislukugen.), jotka sisällytetään signaaliin, ne siis koodataan lähetyksessä ja dekoodataan vastaanotossa. Koodien avulla monta käyttäjää voi käyttää samaa taajuusalauetta toisiaan häiritsemättä. Tehokasta. CDMA voidaan toteuttaa taajuushyppelyllä(FHSS) tai suorasekventoimalla (DSSS).

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen.

Multimediaviesti eli MMS (Multimedia Message System) on tiedonsiirtopalvelu, jossa laitteiden välillä siirretään langattomasti mm. tekstiä, ääntä, kuvia, videoita. Viestintä ei ole välttämättä, sillä viestin lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse olla vuorovaikutuksessa viestitystilanteessa. Viestit voidaan lähettää ja lukea haluttaessa. Multimediaviestien lähettämisen perusedellytys on mobiililaite, joka tukee multimediaviestintää sekä jonkun operaattorin kanssa tehty palvelusopimus.

Tarkastelen multimediaviestin välitystä gprs- verkossa ja WAP arkkitehtuuria. GPRS käyttää OSI-mallista vain alempia kerroksia; linkki-, verkko- ja kuljetuskerrosta, kun taas WAP ylempiä kerroksia 4-7. Gprs-verkko on gsm-verkon pakettikytkentäinen, pääasiassa langattomaan internetyhteyden muodostamiseen käytetty datapalvelu. Gprs tukee eri protokollia, palvelutasomäärittelyjä ja verkkoteknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat liikenteen reitityksen, yhteistoiminnan ja erilaisten mobiilipalveluiden tuottamisen muiden ulkopuolisten pakettiverkkojen kanssa. WAP on langattoman verkon protokolla ja yhtenäinen kehitysympäristö, joka tarjoaa yhtenäisen tiedonsiirtotavan riippumatta siitä mitä verkkoa käytetään (GSM, GPRS, TDMA, 3G, EDGE).

Multimediaviesti voidaan lähettää kahden mobiililaitteen välillä, mutta myös mobiililaitteen ja web-sovelluksen tai mobiililaitteen ja Internetin välillä. Multimediaviestin vastaanottajan osoite voi olla joko gsm-puhelimen puhelinnumero (MSISDN) tai sähköpostiosoite. MSISDN osoite reititetään puhelimeen ja sähköpostiin lähetetty viesti reititetään suoraan SMTP-verkkoon, joka toimittaa viestin perille. Viesti lähetetään matkapuhelimesta toiseen matkapuhelimeen, jolloin viesti kulkee WAP yhdyskäytävää käyttäen MMSC-palvelimelle MMSE-palvelussa. Viestikeskus ilmoittaa vastaanottajalle saapuneesta multimediaviestistä. Kun vastaanottaja haluaa avata viestin, se haetaan viestipalvelimelta ja samalla lähettäjä saa ilmoituksen viestin toimittamisesta. Viesti reititetään sekä lähettäjän että vastaanottajan operaattorin MMSE-palvelun (MMSC) kautta, mikä nopeuttaa välitystä ja mahdollistaa viestien lähettämisen eri verkkojen välillä (esim. GSM, 3G, TDMA, CDMA).

Kun muodostettu multimediaviesti on lähetetty siirrettäväksi GPRS-verkossa, sanoma siirtyy gprs-verkon protokollapinoon. Pinon ylätaso SNDCP verkkokerroksella ottaa vastaan sovelluksen lähettämän segmentin, joka siirretään edelleen LLC-kerrokselle, joka sovittaa sen oman protokollansa kehykseen. MAC kerroksella LLC-sanoma palastellaan niin, että se sopii käytetyille koodaustavoille ja voidaan lähettää vastaanottajalle fyysisessä tietoliikenneverkossa, joka on OSI-mallin alin, fyysinen kerros. Vastaanottaja vastaavasti kokoaa MAC/LCC sanoman yhdeksi ja siirtää sen päinvastaisessa järjestyksessä oman järjestelmänsä ylemmille kerroksille. LCC on OSI:n linkkikerrokselle kuuluva protokolla, joka kuljettaa tietoa puhelimen ja verkkokerroksen välillä ja RLP/MAC-kerroksen tehtäviä ovat mm. liikenteen prioriteettien ja ruuhkien käsittely sekä törmäysten havainnointi ja uudelleenyritykset.

WAP-arkkitehtuuri on kehitetty ottaen huomioon matkapuhelinverkkojen erityisominaisuudet kuten kaistanleveys ja viive. WAP ei määritä verkkopalveluita vaan haluaa integroitua olemassa oleviin datapalveluihin. OSI-mallin verkkokerroksen ja WAP:n kuljetuskerroksen (WDP/WCMP) välillä ei ole standardirajapintaa, koska protokollat sovitetaan palvelukohtaisesti. WAP-ympäristölle on myös ominaista, että sovellukset voivat käyttää suoraan WAP-protikollapinon jokaista protokollaa. Uusien sovellusratkaisujen käyttöönotto WAP:sa on siten helppoa ja ne kehittyvät protokollien rinnalla. (Niskanen, 2000, Schiller, 2001,WAP forum 2011).

wap_ja_osi.pdf

Haasteita & tietoturvaa Suurin haaste on siirrettävän datan määrä. Muita haasteita ovat mm.

Mobiililaitteen rajoitukset; näytön koko ja laatu, muistin määrä, laitteen käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet (Symbia, Android) ja laitteen virrankulutus eli akun kestävyys.

Verkon rajoitukset; kaistanleveys, viive, vastausaika, QoS (quality of service) tai luvattu SLA-taso eli verkkopalvelun laatu

Sovelluksen rajoitukset; suurin sallittu viive jonka sovellus kestää, taajuusvaihtelu, suurin sallittu pakettihävikki jonka sovellus sietää, esim kuva ja ääni eivät ole niin herkkä kuin data, kaistanleveyden rajoitukset. Eri sovellukset eivät saata olla tuettuja kaikissa päätelaitteissa ja tarvitaan operaattorin apua multimediaviestin käsittelyyn (multimediaviestin sisällön sovituspalvelu operaattorilta).

Eri teknologioiden yhteensopivuuden ongelma ja syrjäyttääkö joku muuteknologia esimerkiksi WAP vs. iPhone ja Android.

Viikoittainen ajankäyttö

• Luentoviikko 1

En ole pitänyt kirjaa ajankäytöstä viikoittain, koska samaan aikaan menee monta kurssia päällekkäin ja tätä lukemista tehdään AINA kun on vähänkin aikaa töiden välissä. Ajankäyttö on ollut maksimaalista eli yhtään vapaata aikaa ei ole ympäripyöreiden työpäivien jälkeen.

Ottaa myös pannuun se, että nämä viimeiset kotitehtävät ja oppimispäiväkirjat olivat valmiita heti kurssin jälkeen, mutta ulkomaille tehdyn työmatkan tiimellyksessä UNOHDIN palauttaa ne tänne sivustolle. Ystävälliset kurssikaverit muistuttivat , että ehkä tämä unohdus on syynä siihen etten näe tenttitulosta. Aivan selvä stressioire.

Lähiopetus: 6 h

• Luentoviikko 2

Tunteja

• Luentoviikko 3

Tunteja

• Luentoviikko 4

Tunteja