meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta Tietoliikenne mahdollistaa paljon asioita, joita ilman ei enää tule toimeen. Mitä nyt joskus mökillä moista kuvittelee hetken aikaa… Itselleni tietoliikenne on mielessäni ollut erilaisen tiedon kulkua paikasta toiseen eri nopeuksilla ja eri tavoilla. Olen johtanut liiketoimintaa, joka on aihealueeseen liittynyt. Silti koen, etten riittävän hyvin ymmärrä näitä asioita. Se harmittaa,vaikken enää toimikaan tuossa työssä. Sovellukset ja käytön testaus on minulle tutumpaa kuin teoria. Kun opiskelin Verkkoliiketoiminnan jatko-opintoja joskus 2000-luvun alussa Lut:ssa olin kiukkuinen aihealueen opinnoista. Tiesin meidän liiketoiminnassa toteuttaneen asioita uudenlaisella tavalla, mutta kun sitä ei ollut oppikirjassa sellaisena kuvattu, sitä ei ollut… En tuossa vaiheessa muutenkaan osannut kirjoittaa tieteellisesti enkä oikein ymmärtänyt koko yliopistomaailmaakaan. Onneksi viime talven ja kevään aikana kävin Tietojohtamisen asiantuntijaohjelman ja vähän valkeani yliopistomaailma. Tai opinnothan sujuivat oikein mukavasti. Siksi luottamus siihen, että kyllä minä tämänkin hanskaan!

Ennakkotehtävä 1. Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Oikeastaan oleellisen viesti itselleni oli, että yhteistyöllä tästä kurssista selviää. Lukemisia voi jakaa ja tehdä referaatteja toisten kanssa. Sain myös kuulla, että näiden tehtävien tekemisellä ja luennoille osallistumisella voi saada vähän hyvitystä, jos läpipääsy tekee tiukkaa. Itse olen ollut koko ajan luottavainen yliopistossa pärjäämisen suhteen, mutta tämä kurssi on pelottanut. Varsinaisista opiskeluista jäi mieleen se, että suurin osa asioista kuulosti tutulta, mutta ymmärränkö minä ne sitten tentissä oikeasti?

Termejä jäi mieleen OSI, WLAN, MAN.

Luentopäivä 2:

Alussa pää oli ihan jumissa eikä mikään mennyt jakeluun. Kun alettiin puhumaan standardoinnista niin sitten jo minäkin ymmärsin jotain. Taajuuksista puhuttaessa luennolla minä kuvittelin jotain jo ymmärtäväni. Mutta nyt kun katsoin uudelleen materiaalia, ei se ole enää samaa oivallusta. Kun katsoin joidenkin muiden hienoja kirjoituksia luennon aiheesta, niin tunsin itseni erittäin tyhmäksi. Olen päättänyt, että näillä luennoilla en enää ikinä koske tietokoneeseen tai puuhaa yhtään mitään muuta kuin kuuntelen ja yritän ymmärtää. Tämän tein toki jo tällä toisella luennolla. Muistiinpanoja on vaan hirveän hankala kirjoittaa paperille, kun luennon aineistoja ei ole saatavilla ennen huomista luentoa. Kerrankin minäkin tulostaisin ne ja sitten kirjoittaisin niille sivuille huomioita ja kommentteja. En oikein tahdo löytää tehokasta tapaa tunneilla oppimiseen. Toki kuuntelen, mutta kuitenkin. Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu…

Luentopäivä 3:

Kolmas luento meni tiukasti keskittyen asiaan, vaikkei minulla ollutkaan luentomateriaaleja paperisena.

Kävimme läpi pistarivastauksia. Opin ainakin sen, ettei kannata laittaa turhia sekoittavia jorinoita vastaukseen. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä sanoja käyttää, kun kuvaa KERROSMALLIN. Muista sihteeri, kuriiri, johtaja! Mitä protokolla tekee? Protokolla suorittaakyseisen kerroksen tehtäviä. Ole tarkka puhutko protokollan suhteen yhden pään asioista vai kahden. Opettele myös miten protokollaa voi soveltaa!

Parikaapelista kävimme läpi, että voi olla esim. tietokoneen piuha. Lähetys voi häiritä vastaanottoa (kuten meillä ihmisillä kun hölisemme emmekä kuuntele).

Optinen kuitu on ohutta, niitä on erilaisia. On ydin, heijastuskerros, kuori. Kapasiteetti on valtava ja se on häiriösietoista. Tietoturvan kannalta se on melko turvallista, koska sen liittäminen vaatii työkalut (vrt. tavalliset piuhat). Kaapeli sinällään ei ole jumalattoman kallista, mutta liittimet ovat toistaiseksi melko kalliita. Vaimeneminen on melko pientä eli ei tarvitse paljon toistimia. Tietyt taajuudet toimivat tehokkaasti LEO tai laser diodi. Käytetään runkoverkoissa, kaupunkiverkoissa, lähiverkoissa. 100 - 1000 THz, infrapuna, näkyvä valo. Yksikuituiset ovat kalleimpia.

Sähköverkkoakin on yritetty käyttää jossain määrin tiedonsiirtoon. Verkko on valmiina olemassa. On kuitenkin paljon kohinaa ja heijastuksia, virtapiikkejä.

JOHTIMETTOMAT SIIRTOTIET, ilmassa antennien välityksellä. Suunnattuja (tarkka kohdistus) tai suuntaamattomia (esim. radio).

1) Eteneminen näköyhteydellä (yli 30 MHz), UHF yms. 2) Ilmankehän käyttö, ei tärkeä 3) Ianosfääri, radioaalto, heijastuminen, alle 30 MHz taajuus 4) Maan pinta-aaltoina (alle 2 MHz), radioaalto seuraa maan pintaa

Antenneja on ympärisäteileviä, suunta-antenneja, sektoriantenneja, lautasantenneja. Antennivahvistus?

MIKROAALTOLINKIT. Käytetään runkoverkoissa, point to point rakennuksissa, ääni ja data. Korkeataajuinen, nopea. Vaimennus voi häiritä (sade,heijastus). Taajuus säädelty. Mitä suurempi taajuus, sitä pienempi antenni.

SATELLIITTILINKIT. GEO satelliitti pysyy paikallaan,samalla korkeudella. MEO (matalarata), LEO, HEO, gps-signaali. Viive 0,25 sek, 1 - 10 GHz paras taajuus

RADIOTIE. Aaltoja ei suunnata. Taajuus 3 KHz - 300 GHz, tehokkain 30 MHz - 1 GHz, jolloin ei vaimene herkästi. “Näköyhteys”. Melkein samat häiriöt kuin mikroaalloilla: etäisyys, veishöyry, happi, monitie-eteneminen.

Huom! Opettele mitä rajoitteita siirtoteillä on. Vaihtoehdot ja yhdistely?

Tärkeää ajastus!

Tiuha signaali vaatii kaistanleveyttä.

Kappaleesta 6 jäi mieleen ajatus, että mistä bitti alkaa! (Mieti sitä!). Virheenkorjaus.

Kappaleesta 7. Pysähdy ja odota (Stop-and-wait Flow Control9, ei tehokas nopeilla siirroilla, mutta varma. Liukuvan ikkunan menetelmä (Sliding-Window Flow Control on tehokas. Jos oikein käsitin, tämän alla on kaksi protokollaa Go-back N ARQ (tehokas, uudelleen lähetykset, yksinkertainen) ja Selective-reject ARQ (puskurointi).

Luentopäivä 4:

Olin tosi motivoitunut ja suunnitelmallinen, kun luento alkoi. Valitettavasti huomaan, kuinka väsymys vaikuttaa opiskeluun. Jos luennolla seuraa hyvin asioita, niin pystyy tekemään muistiinpanoja ja voi kerrata myöhemmin mitä on opiskeltu ja miettiä sitäkin, mitä pitää ottaa selvää. Minä en yksinkertaisesti pysty omaksumaan ihan jokaista luennolla kerrottua asiaa. Jos homma olisi hanskassa, näistä kirjoituksista olisi tenttiä varten helppo kerrata asiat. Nyt joudun ottamaan luentomatriaalit esille ja kertaamaan. Mikä ei tietenkään ole huono asia, kun huomenna on pistarit ja viikon päästä tentti. Valitettavasti olen edelleen muiden asioiden takia vähän väsynyt. Nyt ymmärrän vähän paremmin vanhinta poikaani, kun hän vuorokausirytmin sekoituttua sanoi olevansa koulussa kui zombi. Eli lienen nyt kuitenkin näin ensimmäisenä syksynä opinnoissa oppinut jotain?! Sitten itse asiaan.

Kanavointi (multiplexing) Kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie aina kaikkea siirtojärjestelmän kapasiteettia. Kapasiteettia voidaan jakaa. Kanavointia käytetään esim. kuituverkoissa, mutta myös radiotie matkapuhelinverkoissa käyttää kanavointia.Toisessa päässä syötetään ja toisessa päässä puretaan (multiplekserien käyttö).

Taajuuskanavointi (FDMA) Kullakin signaalilla oma taajuusalue eli kantoalue, syötettävä data digitaalista tai analogista,moduloitu eli signaali aina analoginen, esim. TV

ADSL 25 kHz varattu puheelle, 5,5 km kantavuus, alunperin suunniteltu videoille yms.,

TDMA

Loput opettelin myöhemmin.

Luentopäivä 5

Luennolla käsiteltiin matkapuhelinverkkoja ja turvallisuutta.

Matkapuhelinasiat ovat tuttuja, kun olen toiminut alalla sen ollessa melko nuori. Välillä mietin luennolla, että olisi silloin pitänyt tietää teoriasta sen minkä nyt olen oppinut. Teoriaa ei ollut silloin omassa elämässä tarjolla (www ei ollut vielä voimissaan), vaikka olen tehnyt käyttöohjeitakin laitteisiin. Kun oli jotain hajua käytännöstä ja historiasta, pystyi omaksumaan vähän paremmin teoriaakin. Hassuinta oli, että vihdoin aloin oikein todenteolla innostua aiheesta.

Turvallisuusosio jäi vähäiseksi, mutta sen merkitystä korostettiin. Näinä aikoina asia on hyvin ajankohtainen.

Luennoilla oli myös viimeiset pistarit ja kovasti pyöri mielessä jo tentti.

Kotitehtävä 1 sarin_kotitehtava_1.pdf

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue ja etsi siihen liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Tehtävä Nopassa oli kuvattu näin:

Selvittäkää 3 eri protokollaa joita omassa ympäristössänne on käytössä ja etsikää protokollan standardi/määritelmä ja liittäkää kotitehtäväänne linkki ko. protokollaan. Tämän perusteella selvitin seuraavat standardit:

IP-standardi: http://www.ietf.org/rfc/rfc791.txt

WLAN-standardi: http://standards.ieee.org/about/get/

http-protokollan kuvaus: http://tools.ietf.org/html/rfc2616

Tehtävä 3

Kolmannessa kotitehtävässä tarkastallaan laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Eli jälleen käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä niin olisi hyvä selvittää taajuusalue jolla toimitaan.

ADSL, parikaapelia pitkin, taajuus 23 000 - 1 100 000 hertziä. DMT tai/ja CAP (onko molemmat tai toinen, en tiedä).

WLAN, ilmatie,IEEE 802.11 (koodaus?) 2,4 gigahertsin taajuus

3G ilmatie UMTS,900MHz,

Tehtävä 4 Tarkastallaan 4. kotitehtävässä siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

ADSL,vaatii suhteessa vaatimattoman parikaapelin, joka on puhelinkäyttöön alunperin tarkoitettu, mutta sillä voidaan siirtää paljon tehokkaammin aineistoa (1 MHz). Taajuuskanavointia. Bitit jaetaan alikanaville.

WLAN:ssa ilmatietä jaetaan. Multiplexataan (OFDM).Yleensä WLAN:ssa käytössä on tällä hetkellä 802.11g versio, jonka maksimi nopeus rajapinnassa on 54 mbps. Eri modulaatioilla on pyritty saamaan entistä tehokkaampaa tiedonsiirtoa. Tehoa voisi parantaa 802.11 n-versiolla, jossa yhdistetään radiotaajuuksia “channel bonding”, joilloin kanavat tuplaantuvat.

3G Käyttää myös ilmatietä. Tärkeää tehokkuudessa, että millainen on lähetysteho ja kantama. Lähetysteho on yleensä rajoitettu ja siksi lähettimiä on paljon ja tiheässä. Verkko on jaettu soluihin ja jokaisella solulla on oma taajuusalueensa. Vieräkkäisillä soluilla on eri taajuusalue, mutta kauempana olevat voivat käyttää samoja taajuuksia ja sitä kautta voidaan taajuuksien käyttöä lisätä. Jokaisella solulla on käytössä 10-50 taajuutta. Ruuhkassa soluille voidaan myöntää lisää taajuuksia, solut voivat lainata taajuuksia, solu voidaan jakaa kahtia tai jakaa sektoreihin ja erityisen ruuhkaisissa paikoissa voidaan asentaa mikrosoluja. HSDPA:lla voidaan verkkoa nopeuttaa.

Tehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Sovellus: sähköposti. IMAP-protokollan mukaan käydään palvelimella noutamassa ja viemässä aineistoja (viestejä). Yhteys on tcp/ip. Yhteys suojattu SSL-salauksella.

Käytännössä sovellus siirtää aineiston tcp-yhteydelle, joka mm. paketoi sen ja siirtää IP-kerrokselle. IP:ssä laitetaan pakettiin mm. osoite ja siirretään linkkikerrokselle. Linkkikerroksessa suoritetaan siirto fyysiselle yhteydelle ja muutetaan digitaalinen aineisto analogiseksi (adsl) moduloitava se siirtotiellä sopivaksi (parikaapeli). Fyysisessä kerroksessa aineisto kuljetetaan sähköpostipalveluntarjoajan palvelimelle ja siellä kerrosmallin mukaisesti. Matkalla voi olla myös erilaisia valokaapeleita, vahvistimia, solmuja yms.

Tietoturva tulisi olla verkon suunnittelussa ja tietoliikenteen käytössä joka vaiheessa mukana. Turvallisuus voi häiriintyä monella tapaa: voi olla palvelunestoja, luottamuksellista tietoa voidaan seurata, se voi kadota matkalla, tiedossa voi olla virheitä.

Sähköpostin suhteen suurimmat ongelmat liittyvät usein käyttäjään. Salasanat ovat liian helppoja tai niitä ei lainkaan käytetä ja muutenkin toimitaan salasanan suhteen huolimattomasti. Hyvin harvinaista, mutta mahdollista on fyysisen yhteyden ”varastaminen”. Legendaarinen juttu on 90-luvun työnantajani erottama työntekijä, joka veti irtisanomisaikanaan piuhat koneista talon ulkopuolelle. Nykyään suurin riski tietoturvassa lienee virukset viesteissä. Näitä varten on palomuureja verkoissa, laitteissa yms., mutta toki myös käyttäjän oma harkinta on erityisen tarpeen. Tietoturvaongelma on myös palvelun saavutettavuus, jonka erilaiset palveluhyökkäykset voivat estää.

Viestit voi myös salata tai varmistaa erilaisilla digitaalisilla allekirjoituksilla.

Lopuksi: Juuri kuin aloin vähän tajuta, kurssi loppui… Ei tarkoita, että tahtoisin uusia… Mutta moni asia on ihan jo yleissivistyksen vuoksi hyvä tajuta. Kännyasioita ajattelin opiskella lisää ainakin kotiväen avulla. Nyt tiedän miten olisi pitänyt vielä paremmin opiskella. Oli hyvä, että saatiin läksyjä ja oli pistareita. Pakotti opettelemaan asioita jo ennen tenttiä.;-)

Viikoittainen ajankäyttö

  Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h, muu toiminta 4 h

  Luentoviikko 2
  
  Lähiopetus 6 h, muu toiminta 4 h
  
  Luentoviikko 3
  
  Lähiopetus 6 h, muu toiminta 6 h
  
  Luentoviikko 4
  Lähiopetus 6 h, muu toiminta 7 h
  
  Luentoviikko 5
  Lähiopetus 6 h, muu toiminta 10 h
  
  Tenttiin lukemista.... paljon

Pääsivulle Logged in as: e0230604 (e0230604)