meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja (Tanja Taupila f0382459)

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennakkotehtävä 1.

Mitä tietoliikenne minulle merkitsee kurssin alussa?

Tietoliikenne ei herätä äärimmäistä intohimoa perehtyä aiheeseen tarkemmin. Sen verran tunnistan aihetta, että kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan tiedon siirrosta. Miettiessäni tarkemmin tietoliikenteen merkitystä itselleni myös jonakin muunakin kuin nurkkiin kasaantuneina pölyisinä johtoläjinä tai nettitikun vilkkuvana sinisenä valona, näen sen erityisesti nopean tiedonsaannin mahdollistajana. Istuessani nälissäni Sokoshotelli Lappeen huoneessa, etsin netistä lähimmän Subwayn osoitteen, lähetän sämpylätilauksen tekstiviestinä ja odotan viestiä sen valmistumisesta. Aikaa kuluu reilu minuutti. Tämän tekee mahdolliseksi kannettava sähkö, tietokone, johto, nettitikku, langaton verkko, internet, Subwayn tietojärjestelmä ja sen käyttäjä, matkapuhelin ja liittymä. Tietoliikennetekniikka merkitsee minulle suurimmaksi osaksi tiedon välittämiseen tarvittavia teknisiä laitteita ja niiden käytön halllintaa. Avaruus tietokoneen tai USB-piuhan takana on tuntematon.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

En päässyt osallistumaan ensimmäiselle luennolle. Tutstuttani luentomateriaaliin itsekseni jälkikäteen, epävarmuus kurssin hyväksytysi suorittamisesta alkoi kasvaa. Verkot, protokollat, reitittimet, ehkä jossain yhteydessä kuultuja sanoja. Asiat, joita kurssin aikana tullaan käsittelemään ovat minulle pääsääntöisesti aivan uusia enkä ole koksaan paneutunut tietotekniikkaan näin syvällisesti. Käytännön esimerkit tulevat olemaan ensiarvoisen tärkeitä minulle. Toisaalta tämä on varmasti yleissivistävä kokemus. Ymmärrän, että tietoliikennetekniikan ytimessä toimivat käyttäjät, päätelaitteet ja verkot. Ongelmia ilmenee heti verkkojen jaottelun ymmärtämisessä. Verkkoalue, sovellustyyppi sekä niiden lyhenteet BAN MAN, trucking, packing, eivät kerro minulle mitään. Mikä on verkko? Miten se näkyy, toimii tai syntyy? Tarvitsen persutavanlaatuista selvitystä tällä hetkellä kovin abstarktiin käsitteeseen. Mieleen tulee ilmassa kulkevat näkymättömät signaalit ja radioaallot. Kerrosmallien rakenne ja toiminta-ajatus on looginen ja ymmärrän kyllä sen, että niiden avulla saadaan aikaan järjestystä ja niiden olemassa olo helpottaa järejstelmien toteutusta. Mutta missä vaiheesssa tällaisiin malleihin törmätään, mikä vaikuttaa sen valintaan ja miksi niitä on useita? Sekin on jokseenkin epäselvää, että liittyvätkö mallit tietojärjestelmiin, verkkoihin, tiedon siirton vai mihin? Kävin etsimässä vastausta internetistä. Kerrosmallit kuvaavat ilmeisesti tietoliikenneverkkomalleja, mistä ymmärtäisin, että kerrosmallit ohjaavat tiedonsiirron suunnittelua. Tietoliikenneverkon käsite pstaan herättää kysymyksiä ja löydän tiedon, että tietoliikenneverkkoa käytetään tiedonsiirtämiseen. Onko verkkoja useita, mistä erot johtuvat ja milloin käytetään minkäkäinlaista verkkoa? Entä mikä on kerrosmallien ja kommnikaatiomallin ero? Jos kommunikaatiomalli kuvaa tietoliikenneprosessia laitteiden välillä, onko se sama asia kuin se mitä kerrosmallit pyrkivät mallintamaan? Vai onko eri asia puhua järjestelmien ja laitteiden välisestä tiedon siirrosta? Tällä hetkellä ymmärtäisin kommunikaatiomallin antavan kokonaiskuvan tiedonsiirtoon liittyvistä tekijöistä,jonka yhtenä osana toimivat järjestelmät, joiden tiedonsiirtoa taas kerrosmalleilla kuvataan. Paljon jäi avoimia kysymyksiä ensimmäisen luennon jäljiltä.

Kotitehtävä 1

Ohessa kuvaus kotimme tietoliikennelaitteista, jotka ovat jollain tavalla yhteydessä toisiinsa sekä täydentävät toisiaan, jotta niiden tarjoamat palvelut ja ominaisuudet tulisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyiksi. Kotonamme on kaksi kannettavaa tietokonetta, Vaio sekä Applen MacBook Air, jotka ovat langattomasti yhteydessä makkarin nurkassa vilkkuvaan WLAN reitittimeen. Tähän reitittimeen on puolestaan liitetty 3G modeemi sekä verkkokiintolevy tietojen tallentamista varten. Reitittimen tarkoitus on jakaa netti yhteys sekä luoda langaton kotiverkko median jakamista varten verkon eri laitteiden välillä. Olohuoneemme Pioneer-televisio sekä PS 3- pelikonsoli ovat myös yhteydessä reitittimeen, mikä mahdollistaa esim. verkkolevylle tallennettujen valokuvien katselun television kautta. PS 3- pelikonsolin kautta voimme käyttää myös internettiä, kuten myös molemmilta kannettavilta tietokoneiltamme. Pinoneeri, PS3 sekä digiboksi ovat kytkettynä AV-viritin vahvistimeen, joka puolestaan on yhteydessä kotiteatterikaiuttimiin. Viritin/vahvistin muuntaa PS3:lta, Pioneerista sekä digiboksista tulevat signaaalit ääneksi, sillä televisiossa ei ole itsessään kaiuttimia.

Kysymykset, jotka haluan selvittää:

1. Miten kotiverkkomme on yhteydessä talomme ulkopuolelle?

2. Miten verkkolevy toimii yhdessä eri järjestelmien kuten Macin ja Windows 7 kanssa?

3. Mitä tarkoittaa merkintä dlna certified, mikä löytyy lähes joka laitteesta?

Luentopäivä 2:

Luennolla viljellään joukoittan tietoteknistä sanastoa, joka on minulle aivan tuntematonta. Niiden ymmärtäminen kyllä tunuisi vaikuttavan huomattavsti siihen mitä meille yritetään opettaa. Minusta tuntuu, että täällä ei oteta tarpeeksi huomioon sitä, että joillekin asia on aivan täysin uutta. Tuntuu, että näissä asioissa mennään hyvin yksityiskohtaiseen tietoon, mikä tuottaa hankaluutta sen ymmärtämisessä, kun ei ole minkäänlasita aiekaisempaa pohjaa nille asioille. Minun on yritettävä muodostaa itselleni ensin kokonaiskuva tietoliikennetekniikkaan liittyvistä asioista, jotta voin oppia näistä spesifisitä tekijöistä, kuten esim. protokollien perustoiminnoista. Pitää ensin ymmärtää iso kuva ja ehkä se himean aukseikin. ymmärrän, että protokollia on useita, niillä on eri tehtäviä, ne hoitavat eri järjestelmien välistä tiedon siirtoa ja jos oikein ymmärsin ne ovat standerdisoituja. Tämä olikin hyvä tieto sillä aloin jo seuraavaksi kauhistella kaaosta siitä, kuinka erilaisia järjestelmiä on olemassa ja kuinka niiden välinen tiedonsiirto on mahdollista järjestää. Signaalien tulkinta olikin jo taas haaste ja niistä jäi mieleen se, että digitaalisen signaalin käyttö on edullisempaa ja tehokkaampaa, jonka avulla mm. tiedonsiirto on nopeampaa.

Kotitehtävä 2

TCP/IP- protokolla toimii kaikkien internettiin yhteydessä olevien laitteidemme esim. MacBook Air, PS3 (3G reitittimen kautta) välillä. AirPlay on Aplen kehittämä protokolla jolla voi langattomasti streemata (suoratoisto) videota tai audiota suoraan kotiverkon välityksellä AV-Viritnvahvistimeen. IEEE 802.11 p/g/n, joka on langaton Wlan-protokolla.

Luentopäivä 3:

Siirtoteiden ominaisuudet ja tarkoitus vaikuttaa loogiselta ja helposti ymmärrettävältä. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että tietää mistä puhutaan. Tiedon siirron laatuun vaikuttavat siirtotien kaistan leveys, signaalin aallon pituus sekä siirtotien häiriöt. Kaapeleita käytetään johtimellisessa tiedon siirrossa ja antenneja johtimettomassa tiedon siirrossa. Kysymyksiä herättävät lähinnä signaalit. Mistä signaalit tulevat ja kuinka ne syntyvät? Kuinka siirtotie nappaa signaalin? Missä valokuitukaapelin valonlähde on? Loppuluennoilla käsiteltiin signaalien koodaamista. Tähän osuuteen pitää paneutua lisää itse. Ilman ymmärrytä siitä mihin tämä kaikki liittyy, asian ymmärtäminen on vaikeaa. Pitäisi lähteä aivan perusteista. Yksi mikä helpottaisi aloittelijaa tässä lähtötilanteessa olisi se, että luentokalvot esitettäisiin pääosin suomeksi ja vähintään käsitteet, joita on tarkoitus ymmärtää, jotta osaisi etsiä lisätietoa muualta.

Kotitehtävä 3 HDMI- liitin löytyy PS3:n ja Av-viritinvahvistimen väliltä, josta se siirtää edelleen kuvaa televisiolle HDMI:tä hyödyntäen. 3G tiedonsiirtotietä käyttäen laitteemme ovat yhteydessä verkkoon. Meidän tapauksessa käytämme Elisan UMTS (2100 MHz) verkkoa. Digiboksista kuva siirtyy AV-vahvistimelle komponenttivideo videoliitäntää pitkin. Vahvistimessa komponenttivideon analoginen signaali muutetaan digitaaliseen ja progressiiviseen (576i→576p) muotoon ja siirretään edelleen HDMI:tä pitkin televisioon.

Luentopäivä 4:

En päässyt itse luennolle, mutta luentokalvojen ja muutaman muun vuosikurssilaisen avulla tutustuin aiheisiin. Kanavoinnin ymmärtäminen oli helppoa ja loogista, mikä tuli asiana hyvin ymmärrettyä. Mutta missä kanavointi tapahtuu, missä kohdassa “tiedonsiirto reittiä” se tehdään. Onko se fyysisellä kerroksella sovelluksessa? Jossain muussa kerroksessa vai tapahtuuko se vasta verkon solmuissa, joista tietosiirretään paketti tai piirikytkentäisesti asemasta A asemalle B? Tämä jäi hämärän peittoon.

Loput luentojen asisoita jäivät minulle epäselviksi luentokalvojen ollessa engalnniksi otsikoita lukuunottamatta. Toivottavasti riittää se, että tietää reitittimen ohjaavan siirrettävän tiedon oikealle reitille!

Kotitehtävä 4 Suurin ongelma meidän nykyisessä järjestelmässä on Elisan 3g-verkko, joka nopeus ja signaalin vahvuus vaihtelevat hyvin voimakkaasti. Tämä aiheuttaa netin ajoittaisen netin hidastumisen. Meidän digiboksista puuttuu HDMI -liitäntä, joten kuva siirtyy analogisessa muodossa viritin/vahvistimelle. Tästä johtuen television kuva ei ole aivan yhtä terävä kuin, jos siirrettäisiin suoraan digitaalisena vahvistimelle. Tulevaisuutta ajatellen nykyinen siirtotie ei myöskään tue teräväpiirtotekniikkaa. Airplayn kanssa joutuu myöskin kikkailemaan, koska se on Applen kehittämä protokolla. Tästä johtuen joudutaan hankkimaan ”emulaattori” ohjelmia esim. Spotifyn ja puhelimen Android-järjestelmää varten mikäli ominaisuutta halutaan hyödyntää.

Luentopäivä 5:

Hyvä idea piirtää Big picture! Tämän kuvan hahmottaminen jo kursin alussa olisi varmasti auttanut minua ymmärtämään mihin kohtaan kulloinkin käsittelyssä oleva asia liittyy. Eniten pohdintaa aiheuttaa signaalin ja verkon välinen liitäntä, mistä signaali lähtee ja miten valitaan mitä siirtotietä käytetään.

Valitettavasti kotitehtävä 5 menee liian vaikeaksi…

Kotitehtävä 5

Kotitehtävä 5. Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin kappaleen 23 (ja 24) mukaisesti ja liittäkäätietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Viikoittainen ajankäyttö

  Luentoviikko 1: 5 h (oppimispäiväkirja ja luentomateriaalit)
  Luentoviikko 2: 5 h
  Luentoviikko 3: 4 h
  Luentoviikko 4: 7 h