meta data for this page
  •  

**TAKAISIN KURSSIN WIKIN PÄÄSIVULLE** Ritva Ylösen wiki-sivu

Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa.

Ennakkotehtävä 1.

Ennakkonäkemykseni tai mielikuvani sanasta tietoliikenne: koska kurssin nimessä yhdyssanassa liikenne, niin bitit liikkuvat tietoliikenteessä kuljettaen tiedon bittimuodossa jonnekin jonkin välineen (päätelaitteen; mobiili- tai kiinteäverkko) avulla. Tekninen näkökulma; esim. tiedonsiirtomenetelmät, tiedonsiirtotiet, myös tietoturva, mutta käyttäjälähtöisyys ei tule ensimmäiseksi mieleen. Mieleen tulee myös pelottavana loppumaton määrä erilaisia kirjainlyhenneyhdistelmiä.

Millaisia asioita on ollut esillä lehdistössä/uutisissa/kotona? Tietoturva, sovellusten yhteensopimattomuus, ajankäyttö, laitteet, liian järeät ohjelmat, laitteet tarpeeseen nähden; miksi maksaa jostain liikaa, kun tarpeeseen riittäisi vähempikin – vertailtavuus.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, Oppimisesta opin, että riittävä määrä sähköpistorasioita helpottaisi tietotekniikkaa - lopulta oppimistakin, kun ei tarvitse kynällä kirjoitettua naputella myöhemmin. Tärkein anti oli, että tietotekniikan kerrosarkkitehtuuria voi ajatella “vanhanajan malliin” tyyliin Johtaja-sihteeri-kuriiri –esimerkki. Kommunikaatiomallissa yksinkertaisesti lähde, kohde, siirto.

Luentopäivä 2: Kommunikoinnissa tarkoituksena on, että tietoa voidaan siirtää ihmiseltä toiselle, laitteelta toiselle. Kuinka kokonaisuus rakentuu siten, että osapuolet voivat toteuttaa asioita, jotka parhaaksi nähdään. Oli laite mikä tahansa, on tietyt toiminnot, jotka tietty laite (esim. känny) tekee. Laitteessa tapahtuu asioita, siirtotiellä.

Jos toimintoja halutaan eriyttää, toiminnot toteutetaan protokollilla. Protokollissa on erilaisia toimintoja.

TCP-TCP päästä päähän protokolla, otsikkotiedot puretaan vasta toisessa päässä. IP ei olekaan päästä päähän protokolla, joka tulkitaan jo matkalla. Se menee reitittimen kautta (reitittimen tehtävä on kytkeä esim. puhelua (puhelinkeskus) sinne, minne pitääkin. Tässä pitää katsoo IP-osoite, josta näkee minne viesti on menossa. Otsikkotiedot toteuttaa protokollan.

Protokolla = yhteyskäytäntö, säännöstö, marssijärjestys

Stallingsin mallissa eli kolmen kerroksen protokollassa on - Verkkokerros (network access layer) – Kuljetuskerros (transport layer) – Sovelluskerros (application layer)

OSIssa on seitsemän kerrosta. TCP/IP-mallissa on viisi kerrosta. - peruskerros, verkko-, kuljetus-, sovelluskerros ja sovellukset.

Etäisyys, tiedonsiirtonopeus, kaistannopeus, signaalin esittäminen liittyvät toinen toisistaan. Fakta on se, että kun etäisyyttä lisätään niin signaalin vaimeneminen tuo sen, että datan siirtonopeus tulee hidastumaan, jos kaistanleveyttä ei lisätä.

Luentopäivä 3:

Samanaikaisesti alkoi toinen kurssi, joten lähiopetus jäi väliin. Jälkeenpäin sanottuna olisi pitänyt valita toisin, olisi edes jonkinlainen käsitys asioista. Joudun ottamaan paljon selvää asioista myöhemmin ja tukiopetusta kotona.

Luentopäivä 4

4.11. Aamupäivä oli vaikeaa, itselleni ei hahmottunut punainen lanka. Jos olisin ollut edellisellä kerralla, olisi helpottanut ymmärrystä. Olen eri opintojen aika vakuuttunut siitä, että vaikka luennolla tuntuisi, ettei mitään ymmärrä, niin kuitenkin aja jää jotain mieleen ja sen jälkeen on omassa tahdissa helpompi perehtyä. Siis kannatan lähiopetukseen osallistumista - ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Tunnilla opittua karkealla tasolla kanavoinnin neljä luokkaa; taajuusjakokanavointi FDMA, aikajakokanavointi TDMA, koodijakokanavointi CDMA ja aallonpituusjakokanavointi WDMA. Nämä kanavointiluokat tulivat osin jo kolmannessa kohtitehtävässä.

Iltapäivän asiat Digi-TV:n käyttämä kanavointi oli enemmän järkeenkäypää, esim. kanavien kaistanleveys Suomessa 6,7,8. Aiheet teleliikenne ja dataliikenne, piiri- ja pakettikytkennät ovat ihan opittavia asioita, siis luulen olevan opittavissa, kun vähän ahertaa - ei liian nippelitietoa, samoin reititysasiat. Reititysstrategiat ja aikakaudet. Kiinteä, tulvamenetelmä, mukautuva,hajautettu.

Luentopäivä 5

En osallistunut lähiopetukseen. Olin kaksi viikkoa Osaka-Nara-Kioto-Okinawa -matkalla IPad hyppysissä. Siitä sen verran, että Applen IPadin käyttö matkalla oli tehty käyttäjälle helpoksi ja sujuvaksi.

Japanista vuokrattiin pocket wlan laite, joka muodostaa 3G/4G-yhteyden operaattoriin (vrt. mokkula Suomessa). Laitteessa oli wlan-tukiasema, johon iPad kytkeytyy langattomasti. Tiedonsiirtonopeus oli maksimissaan 7.2 Mbit/s. 10 päivää maksoi 7200 jeniä. Eli noin 7 euroa/päivä. Tarjolla oli myös laitteita, joissa tiedonsiirtonopeus on maksimissaan 42 Mbit/s. Tärkein käyttö oli paikannus, joka onnistui kaikkialla (myös junassa) ja nopesti. IPadin oman karttasovelluksen kautta tuli selkeät ohjeet valinnan mukaan julkiseen kulkuneuvoon, autoon ja kävelyyn.

KOTITEHTÄVÄT

Kotitehtävä 1 Tehtäväkuvaus: Luo kuva työpaikan/kodin/kämpän/jonkin tutun paikan tietoliikenteeseen kuuluvista laitteista, niiden käytöstä ja jopa yhteen linkittymisestä sekä niissä käytetyistä palveluista.

Kotonani olevia laitteita: tietokoneet, erilaiset kännykät, tulostin, televisio, gps, wii, digi-kamera, webbikamera, langattoman verkon tukiasema, etäluettava sähkömittari

palveluita: Yle Areena, facebook, oppimisympäristöt, eri sähköpostit, etäyhteys työpaikan tietojärjestelmiin; matkalasku, työajanraportointi, tietokannat; sanakirjat, kirjastotietokannat,toiminnanohjaus, sähköposti, pankkipalvelut, AC-neuvottelut, nettielokuvat, musiikin lataus, wii-pelit.

Kirjaa näkyville kolme mielestäsi tärkeintä kysymystä, jotka haluat selvittää:

1. tietoturva

2. Onko television internet-yhteys yhteydessä langattoman verkon välityksellä “tavalliseen” tietokoneverkkoon. Sain kotona vastauksen, että Sonyn tv:ssä on oma internet-selain, jolla pääsee tietyille Sonyn määrittelemille sivuille, kuten Yle Areena.

3. Miksi Yle Areena pätkii, kun joku lataa kotonamme elokuvia → mitä se tarkoittaa, että kaistanleveys tai tiedonsiirtonopeus ei riitä?

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Selvitä ensimmäisessä tehtävässä kertomiesi laitteiden ja palveluiden käyttämät protokollat. Kolme eri protokollaa, joita omassa ympäristössäni on käytössä ja linkitä määritelmät noista protokollista.

Kännykässä protokolla on GPRS protokollapino , joka tukee useita verkkoja, gsm, umts jne.

Internetin käytössä protokollia ovat TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol), UDP/IP (User Datagram Protocol/Internet Protocol), HTTP (HyperText Transfer Protocol) ja FTP (File Transfer Protocol). Webbisivuiila yleistä on tuo HTTP ja FTP:llä siirretään dataa.

Sähköpostissa on SMTP

SMTP (lyhenne sanoista Simple Mail Transfer Protocol) on TCP-pohjainen protokolla, jota käytetään viestien välittämiseen sähköpostipalvelimien kesken. (http://fi.wikipedia.org/wiki/SMTP)

TCP/IP-protokollaperhe sijoittuu neljälle kerrokselle. Alin näistä neljästä (Datalink) ei tosin suoraan nivoudu puhtaan TCP/IP-pinon piiriin, joten joissakin esityksissä TCP/IP-pino esitetään kolmikerroksisena. Kerrosten tehtävät ovat seuraavat:

Sovelluskerros, jolla sijaitsevat sovellusprotokollat, kuten esimerkiksi SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) DNS (Domain Name System) HTTP (HyperText Transfer Protocol) FTP (File Transfer Protocl) Kuljetuskerrokselle sijoittuu kaksi protokollaa. Näistä TCP on luotettava ja yhteydellinen. Toinen protokollista on yhteydetön, kevyt UDP (User Datagram Protocol).

Verkkokerroksella (Network tai Internet) asustaa neljä protokollaa. Kerroksen tärkein protokolla on IP, jonka tehtävänä on huolehtia pakettien reitittämisestä. ARP ja ICMP toimivat enemmän ylläpitoprotokollina. Lisäksi kerroksella toimii IGMP. ARP-protokolla mallinnetaan toisinaan siirtoyhteyskerrokselle, koska selvittää ip-osoitteen ja laiteosoitteen vastaavuuksia. Siirtoyhteyskerroksen tehtävänä on lähettää paketti verkkoon. (Lähde: Tieturi, verkkotekniikoiden perusteet 17.5.2006, 49, yrityskoulutus Heinola Sawmill)

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus:tarkastele laitteiden ja palveluiden hyödyntämiä siirtoteitä ja tiedon koodausta. Käsitellään 3 eri tapausta ja niistä käytetty siirtotie ja sillä käytetty koodaus. Jos käytetään ilmatietä, niin olisi hyvä selvittää taajuusalue, jolla toimitaan.

Kännykkä

Kännykästä tukiasemaan radioaallot. Sieltä tukiasemasta (linkkiyhteys/kaapeliyhteys) riippuen lähimpään puhelinkeskukseen. Jatkaa kaapelilla (valokaapeli) seuraavaan keskukseen sille tukiasemalle, missä vastaanottava kännykkä on. Sieltä radioaaltoina kännykkään. Välillä voi olla paljon keskuksia ja valokaapelia. Esim. maiden välillä voi olla satelliittiyhteys. UMTS-verkon taajuusalue Suomessa on 900 MHz. Suomessa myös 2100 MHz suurimmissa kaupungeissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/UMTS

Koodauksia: FMDA (=tajuusjakoinen moniliittymätekniikka, esim. NMT-järjestelmä), TDMA (=aikajakoinen moniliittymätekniikka, esim. GSM-järjestelmä), CDMA (=koodijakoinen moniliittymätekniikk), WCDMA (UMTS-radiotekniikka)www.ficom.fi

Sähköposti

Siirtotienä verkkokaapeli (parikaapeli; Cat5).Tietokoneelta Eternet-liitäntänä kytkimelle, jossa samassa ADSL-modeemi. Siirtokoodaus puhelinkaapelissa keskukseen: G992.5 (ADSL2+ 24M/1M) G992.3 (ADSL2 12M/3.5M) T1.413 (ADSL 8M/1M) G992.1 (ADSL G.DMT 8M/1M) G992.2 (ADSL G.Lite 1.5M/0.5M) (Lähde: ADSL-modeemin asetukset; Wippiesboxi)

Digi-TV

Meillä siiirtotienä radioaallot. Maanpäällinen digitaalinen tv-lähetysjärjestelmä DVB-T. (Terrestrial Digital Video Broadcasting)

Lähdekoodaus on MPEG2. Koodatun kuvan ja äänen siirtokapasiteetti on 3-6 Mbit/s. Taajuusalue Lahden Tiirismaan tv-lähettimiltä: kanava 33, keskitaajuus on 570 MHz. Kanava 47 keskitaajuus on 582 MHz. Kanava 57 keskitaajuus on 762 MHz. Kanava 51 keskitaajuus on 714 MHz ja kanava 48 keskitaajuus on 690 MHz. www.digitv.fi

Kohtitehtävä 4

Tarkastellaan siirtotien/verkon hyödyntämiseen ja tehokkuuteen liittyviä asioita. Riippuen kunkin tarkastelemista laitteista/sovelluksista/teknologioista pohtikaa hieman kuinka valituissa lähestymistavoissa siirtotien/siirtoverkon tehokas käyttö on huomioitu. Onko kyse kanavoinnista vaiko verkkotekniikoista joilla tehokkuus ja yhtäaikainen käyttö saadaan aikaiseksi.

GSM-puhelimien radiosiirtotien hyväksikäyttö.

Radiotiellä käytetään koko siirtotien taajuuskaistaa (taajuushyppely/taajuutta vaihdetaan) sekä lisäksi koodausta datasiirrossa. http://fi.wikipedia.org/wiki/CDMA

Kaapelisiirtotiellä (runkoverkoissa) käytetään multipleksointia, joilloin samassa johtimessa menee useita yhteyksiä. Aikajakoisessa multipelksoinnissa (time division multiplexing, TDM) eri suunnilta tulevat signaalit limitetään vuorotellan samalle yhteydelle. Optisiin kuituihin perustuvassa tiedonsiirrossa puhutaan aallonpituusmultipleksoinnista (Wavelenght Division Multiplexing, WDM).Siinä käytettävä taajuusalue on satoja terahertsejä.

Sähköposti

Kyse on verkkotekniikasta, TCP/IP-protokolla huolehtii, että sähköposti välitetään vastaanottajalle vaikka jokin verkon osa on epäkunnossa eli sanoma voidaan reitittää käyttäen vaihtoehtoisia fyysisen verkon osia.

Digi-TV

Lähete koodataan (pakataan), sillä saadaan tehokkuutta radiokaistan käyttöön. Lähetyksessä käytetään eri kanavia, jolloin lähellä toisiaan olevat asemat eivät häiritse toisiaan. Samalta lähetysaseman tv-kanavat ovat omilla taajuusalueillaan.

Kotitehtävä 5

Kokonaiskuva sovelluksen käyttäytymisestä eli pohtikaa yksittäisen sovelluksen (oma valinta) toimintaa aina sovellustasosta varsinaiseen bittien siirtoon. Pyrkikää luomaan kokonaiskuva, jossa kurssilla käydyt asiat nivoutuvat yhteen. Tietoturva eli tutustukaa tietoturva-asioihin ja liittäkää tietoturva aiemmin käsiteltyihin konteksteihin.

Sähköposti

Työsähköpostini luodaan MS Outlook-ohjelmalla. Sähköposti voi sisältää tekstiä erilaisia liitteitä, valokuvia, videota ym. Tietoturvan kanalta tavallinen sähköposti on täysin turvaton – voidaan verrata postikorttiin – ei ole mitään salausta. Lähetettävälle postille voi sovelluksesta erikseen valita salauksen, mutta suurin osa ihmisistä ei käytä sitä lainkaan – en minäkään.

Kun painan lähetys nappia, posti lähtee yhteysasetuksissa määritellylle sähköpostipalvelimelle (oma), joka selvittää vastaanottajakentän mukaan vastaanottajan sähköpostipalvelimen. Sen jälkeen data lähtee vastaanottajan sähköpostipalvelimelle TCP-yhteydellä käyttäen SMTP-protokollaa. Jos vastaanottajan sähköpostisovellus käyttää IMAP-protokollaa, se huomaa kun sähköposti on vastaanotettu kokonaisuudessaan ja näyttää sen vastaanottajalle. Sähköposti sijaitsee vastaanottajan sähköpostipalvelimella. Jos vastaanottajan sähköpostisovellus käyttää POP3-protokollaa, sähköposti siirtyy vastaanottajan laitteeseen suoraan.

Outlook-sovellus tutkii lähetettävän tekstin ja siinä olevien merkkien mukaan valitsee käytettävän koodauksen. (esim. US-ASCII, Western European (ISO), Unicode) Valokuvat voivat olla JPEG-koodattuja, videot MPEG-koodattuja. Itse TCP-yhtyedessä koodauksella ei ole merkitystä vaan se siirtää dataa tunteettomasti bitteinä. Vastaanottajan sovellusohjelmisto osaa kasata vastaanotetun datan oikeiksi tiedostoiksi.

IPadin käyttö Japanissa. Japanista vuokrattiin pocket wlan laite, joka muodostaa 3G/4G-yhteyden operaattoriin (vrt. mokkula Suomessa). Laitteessa oli wlan-tukiasema, johon iPad kytkeytyy langattomasti. Tiedonsiirtonopeus oli maksimissaan 7.2 Mbit/s. 10 päivää 72 000 jeniä. Eli noin 7 euroa/päivä. Tarjolla oli myös laitteita, joissa tiedonsiirtonopeus maksimissaan 42 Mbit/s. Tärkein käyttö oli paikannus, joka onnistui kaikkialla ja nopesti. IPadin oman karttasovelluksen kautta tuli selkeät ohjeet valinnan mukaan julkiseen kulkuneuvoon, autoon ja kävelyyn.

Ajankäytön arviointi

Luentoviikko 1

Lähiopetus 6 h ■Valmistautumista lähiopetukseen luin edellisen vuoden luentoaineistoa unilukemistona useampana iltana, mutta loppuun en päässyt, mutta useampi tunti kului - ehkä Kotitehtävien tekoa 2 h

Luentoviikko 2 Lähiopetus 6 h Kotiopiskelu jäi vähiin. 27.10. tein kotitehtävää kiireellä iltapäivällä että illalla sekä luin edellisen kerran kalvot ja omat muistiinpanot.

Luentoviikko 3 Teen useamman kurssin tehtäviä - tämä kurssi on jäänyt paitsioon. Kotitehtävät tein mieheni avustuksella torstai-iltana 3.11. 2 h.

Luentoviikko 4 ja 5 Tarkoitus oli lukea ja tehdä vaikka mitä kurssisuorituksen eteen, mutta toteutukseni oli heikko - olin Japanissa.

Paluun jälkeen ajan tämän kurssin opiskelulta on vienyt 'Toyota'-case harkan työstäminen. Miksi pakolliset kurssit ovat aikataulutettu päällekkäin?