meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennakkotehtävä 1.

“Mitä tietoliikenne minulle merkitsee?”

Tietoliikenteestä tulee ensimmäisenä minulle mieleen tiedon siirtäminen sähköisesti. Tiedon siirrosta tulee minulle mieleeni ensimmäisenä erilaiset verkot, kuten langaton verkko sekä kiinteä verkko, miten tietoa siirretään. Nykyään langaton verkkokin on lähes kaikkialla; hotelleissa, junassa, koulussa, työpaikalla.. Tietoliikenteestä tulee mieleeni myös tietoliikenteen toimivuus/ongelmat, sekä tietoturva-asiat. Jos tietoliikenne toimii moitteetta, ei asiaa edes rekisteröi, mutta jos tietoliikenteenne ei toimi, tulee heti ongelmia vastaan. Voisi sanoa että nykymaailma on riippuvaista tietoliikenteen toiminnasta. Esimerkiksi omassa työssäni finanssialalla työn tekeminen on mahdotonta mikäli tietoliikenne ei ole kunnossa, sillä kaikki työtehtävät tehdään tietokoneella erilaisien sovelluksien avulla. Tietoliikenne toimii mahdollistajana; se mahdollistaa esimerkiksi laajan verkostoitumisen ympäri maailmaa, tiedon hakemisen, jakamisen ja tallentamisen sekä esimerkiksi etätyöskentelyn.

Ennakkotehtävä 2.

“Etsi ensimmäiseen kotitehtävään valitsemistasi tietoliikenneratkaisuista niiden tarvitsema datanopeus ja mahdollinen taajuuskaista.”

Langaton verkko: nopeus 54 Mbs - 300 Mbs, käyttää radiotaajuutta 2,4 Ghz/5 Ghz.

Matkapuhelinverkko 3G: max. nopeus 21 Mbs, käyttää radiotaajuutta 900/2100 Mhz.

Kiinteä verkko (Ethernet): nopeus 100/1000 Mbs.

Ennakkotehtävä 3.

“Etsi toisessa kotitehtävässäsi valitsemissasi siirtotieratkaisuissa käytetty koodaus- ja kanavointitapa.”

ADSL: taajuusjakokanavointi FDMA. Discrete multitone tekniikka,jossa monta kantosignaalia eri taajuuksilla.

WLAN:?

matkapuhelinverkko: CDMA, koodijakokanavointi

Ennakkotehtävä 4.

WLAN-artikkeli:

Langattoman verkon teoreettiset siirtonopeudet kasvavat, mutta samalla tukiasemien kantavuus pienenee. Uusien tekniikoiden hyödyt ovat huomattavia esimerkiksi kodin viihdekäytössä, joka on lyhyen matkan langatonta tiedonsiirtoa viihdelaitteiden välillä. Tosin uusien siirtotekniikoiden hyötyä rajoittaa saatavilla oleva Internet liittymien nopeustaso. Esimerkiksi omalla paikkakunnallani, vaikka olisi laitteet ja vempaimet kunnossa, syrjäinen sijainti vaikuttaa siihen ettei kotiimme saa supernopeaa nettiä, vaikka mitä tekisi. Valokuitu kai toisi asiaan parannusta.

LTE-tekniikka:

artikkeleita:

http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/nsn_huippunopea_lte_advanced_tulee_vaivihkaa (2013)

http://ltemobiiliverkko.blogspot.fi/ (2010)

LTE (Lonf Term Evolution) on IP-pohjainen langaton tekniikka,joka tuo suuria uudistuksia mobiiliverkkoon kun perinteiset piirikytkentäiset sovellukset ja palvelut siirtyvät IP-ympäristöön. Käytännössä tekniikka mahdollistaa nopeammat tiedonsiirtonopeudet sekä lyhyemmät vasteajat. Tulevaisuudessa LTE tekniikan odotetaan nousevan nykyisten teknologioiden rinnalle mahdollistamaan uudenlaiset ja monipuoliset multimediapalvelut.

Luentoyhteenvedot

20.9.2013 Luentopäivä 1

Ensimmäinen luentopäivä alkoi tietoliikenteen yleisellä esittelyllä. Näin ollen sain yleiskuvan tietoliikennetekniikasta, siitä miten se on kehittynyt vuosikymmenten saatossa ja mitkä ovat nykypäivän trendejä. Ensimmäistä ennakkotehtävää “mitä tietoliikennetekniikka minulle merkitsee?” pohdimme luennolla ensin itsenäisesti ja sitten pareittain ja koko ryhmän kesken. Keskustelussa kävi ilmi, että osalla ryhmästä on edellisten opintojen/työhistorian saralta jo hyvinkin vahva kuva aiheesta, kun taas itse en ole aiheeseen aiemmin juurikaan perehtynyt. Koin ensimmäisen luentopäivän mielenkiintoiseksi, ja erityisesti sen että asioita lähdettiin käsittelemään ihan perusasioista lähtien. Mielestäni oppimispäiväkirja toimii hyvänä apuna asioiden kertaamisessa ja kotitehtävät auttavat pohtimaan aihetta syvällisemmin. Ensimmäisenä luentopäivänä käsiteltiin lisäksi seuraavia aiheita:

*Verkot: Millaisia verkkoja on olemassa (kiinteä/mobiili/langaton) ja miten ne toimivat. Miten olen itse yhteydessä verkkoon, ja millaisiin verkkoihin olen yhteydessä?

*Kommunikointi/tiedonsiirtomalli: Miten esimerkiksi sähköposti kulkee? Tämä jäi minulle vielä hieman epäselväksi, mitä kaikkea lähteen ja kohteen välillä tarkalleen ottaen tapahtuu.

* Kerrosmalli:

-Lähteen ja kohteet tehtävät jaetaan osakokonaisuuksiin. –> muodostaa kerrosmallin.

-Toiminnot on jaettava pienempiin osiin jotta saadaan kokonaisuudesta hallittavampi.

-Kommunikointi tapahtuu aina alimman kerroksen kautta.

–> Loistava esimerkki luennolta: Johtaja kirjoittaa, sihteeri postittaa, kuriiri toimittaa.

-Kaksi yleisesti tunnettua kerrosmallia ovat OSI ja TCP/IP (suosituin). OSI-malli koostuu seitsemästä, TCP/IP viidestä kerroksesta.

-Lisäksi luennolla käsiteltiin teoreettinen kerrosmalli, joka koostuu verkko- sovellus ja kuljetuskerroksesta.

*Protokolla: Kerrokset keskustelevat vain saman kerroksen vastinolion kanssa. Keskustelu tapahtuu kyseisen kerroksen protokollaa käyttämällä. Ohjauskenttä toteuttaa protokollan. –> Summa summarum, verkoista sekä kerrosmallista sain mielestäni hyvän ja selkeän kuvan. Havainnollistavat piirrokset olivat plussaa, sekä myöskin kotitehtävä, jossa joutuu pohtimaan ihan konkreettisella tasolla mihin verkkoihin olen yhteydessä.

4.10.2013 Luentopäivä 2

Toisen luentopäivän keskeinen sisältö liittyi protokolliin, standardointiin, siirtoteihin sekä tiedonsiirtoon. Protokolla tulikin jo esille ensimmäisellä luentokerralla, mutta tällä kertaa kävimme läpi tarkemmin protokollan tehtäviä. Standardointi sekä siirtoteihin liittyvä asia oli ymmärrettävää ja mielenkiintoisimpana pidin juuri siirtoteiden lähempää tarkastelua. Sen sijaan luennon viimeinen, tiedonsiirtoon liittyvä osio oli minulle epäselvä ja hankala, ja siitä jäi hyvin hatara mielikuva.

*Protokollien yleiset toiminnot

*Segmentointi ja kokoaminen

-Protokolla välittää datavirtoja kahden olion välillä. Syy segmentoinnille voi olla esimerkiksi verkossa, tietty verkko voi käyttää vain tietyn kokoisia datalohkoja. Lisäksi valtavien datapakettien lähetys saattaa varata koko siirtotien, jolloin on järkevämpää pilkkoa paketti osiin. Myös virheenkorjaus tehokkaampaa pienellä paketilla.

*Paketointi

-Ohjausinformaation lisäämistä kutsutaan paketoinniksi. Ohjausinformaatiota on esimerkiksi virheenkorjauskoodi tai osoite.

*Yhteydenhallinta

-Yhteydettömästi (postikortti) tai yhteydellisesti (puhelinkeskustelu)

*Toimitus oikeassa järjestyksessä

-Olioiden väliset paketit eivät välttämättä saavu perille oikeassa järjestyksessä.

*Vuon valvonta

-Vastaanottaja säätelee lähettäjän lähetysnopeutta.

*Virheen havainnointi

-Virheen havainnointi ja uudelleenlähetys.

*Osoitteet

*Kanavointi

*Kuljetuspalvelut

*Standardointi

Standardeja tarvitaan huolehtimaan niin fyysisestä, sähköisestä kuin toiminnallisesta yhteensopivuudesta eri järjestelmien välillä.

Etuja: Vahvistaa markkinat tuotteille, edellytykset massatuotantoon, hintojen lasku, yhteensopivuus.

Haittoja: Standardointi jäädyttää teknologiaa → standardointiprosessin hitaus. Useat standardit samalle asialle, kompromissit.

Keskeisiä tietoliikenteen standardointiorganisaatioita ovat Internet Society, ISO, ITU-T, ATM Forum sekä IEEE.

*Siirtotiet

-Siirtoteiden avulla siirretään tietoa eri järjestelmien välillä. Ne voidaan jakaa johtimellisiksi (ohjattu) sekä johtimettomiksi (ohjaamaton) siirtoteiksi.

-Johtimellisessa siirtotiessä signaalit kulkevat fyysistä reittiä pitkin. Esim. parikaapeli, sähköjohto.

-Johtimettomalla siirtotiellä tieto siirtyy langattomasti. Esim. mikroaalto- ja satelliittilinkit.

-Sekä siirtotien että signaalin ominaisuudet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin.

-Johtimellisessa siirtotiessä tiedonsiirtonopeus tai laitteiden välinen etäisyys riippuu pitkälti käytettävissä olevasta kaistanleveydestä.

-Mitä suurempi tiedonsiirtonopeus sitä lyhyempi etäisyys. Mitä suurempi taajuus, sitä suurempi signaalin vaimeneminen.

-Johtimellisessa siirtotiessä voidaan käyttää sekä analogisia että digitaalisia signaaleita.

-Johtimettomassa siirtotiessä signaali etenee ilmassa (tai muussa väliaineessa) antennien välityksellä. (suunnattu/suuntaamaton)

-Johtimettomat siirtotiet voidaan jakaa:

  1. Mikroaaltolinkit, → suunnattu kommunikointi
  2. Satelliittilinkit → satelliittikommunikointi
  3. Radiotie → suuntaamaton kommunikointi
  4. Infrapuna →Lyhyen matkan point-to-point

→ Alkuluennosta pysyi hyvin kärryillä, mutta iltapäivän anti meni korkealta ja kovaa….

1.11.2013 Luentopäivä 3

Luennoilla käsiteltiin tällä kertaa kurssikirjan kappaleita 5, 6, ja 7. Luento keskittyi tarkastelemaan kerrosmallin kahta alinta kerrosta, ja tarkemmin ottaen sitä miten data muutetaan siirtotielle sopivaan muotoon koodaustekniikan avulla. Täytyy sanoa että aina vain vaikeaselkoisemmaksi menee kurssin sisältö, ja koen kurssin ja materiaalin olevan minulle haasteellista ymmärtää ja sisäistää. Jotkut asiat ovat luennolla jääneet mieleen ja tuntuneet jopa (muka) ymmärrettäviltä, mutta sitten kotona funtsiessa ei enää muistakkaan miten tietty asia meni!

Kappale viisi käsittelee signaalin koodaustekniikoita. Keskeisin anti oli se, että signaalien tulkinnassa tiedon siirrolla tulee olla tietty aikataulu. Erilaisia koodaustyyppejä esiteltiin kuusi erilaista: NRZ-L, NRZI, Bipolar-AMI, Pseudoternary, Manchester, Differential Manchester.

Scramblingilla tarkoitetaan signaalin muokkaamista niin, ettei signaalissa olisi pitkiä 0 tai 1 sarjoja.

Kappaleessa viisi käsitellään lisäksi eri tapoja muuttaa digitaalinen data analogiseen muotoon, analoginen data digitaaliseen muotoon sekä analoginen data analogiseksi signaaliksi.

Kappaleessa kuusi käsitellään muun muassa aikataulutusvirheitä. Virheitä voidaan välttää asynkronisen ja synkronisen tiedonsiirron avulla. Asynkroninen tiedonsiirto tarkoittaa sitä, että data lähetetään vastaanottajalle yksi merkki kerrallaan. Näin voidaan välttää aikataulutusongelmia. Synkroninen tiedonsiirto puolestaan tarkoittaa että data lähetetään vastaanottajalle tasaisena virtana. Synkroninen tiedonsiirto on tehokkaampaa mikäli siirrettävänä on suuria määriä tietoa. Tiedonsiirrossa virheitä tapahtuu aina, mutta virheet voidaan havaita ja korjata.

Kappale seitsemän käsittelee linkkien hallintaa. Kun tietoa siirretään, tiedonsiirron hallintaan vaikuttaa tiedonsiirtoprotokolla. Tiedonsiirtoon linkin välillä tarvitaan:

*synkronointi ( frame synchronization)

*vuon valvonta (flow control) : varmistetaan ettei “ylikuormiteta” vastaanottajaa, eli ei lähetetä tietoa enempää kuin vastaanottaja pystyy vastaanottamaan. Esimerkkina vuon valvonnasta on Stop and Wait, jonka mukaisesti tieto siirretään osissa siten, että varmistetaan yhden osan perille meno ennekuin lähetetään lisää. Toinen esimerkki vuon valvonnasta on sliding windows, jonka avulla voidaan lähettää paljon tietoa kerralla.

*virheiden hallinta (error control): ARQ - yhteinen nimitys virheiden hallintamekanismeille. ARQ:n tehtävänä on muuttaa epäluotettava data luotettavaksi dataksi. ARQ:n esimerkkejä ovat stop-and-wait, go-back-N ja selective-reject.

* addressing

*control and data

*linkkien hallinta (link management)

Multipleksointi eli kanavointi

- Kanavoinnilla tarkoitetaan sitä, että tiedonsiirtotietä voidaan jakaa useamman siirrettävän signaalin kesken. Käytetään muun muassa matkaviestinverkoissa.

- Kanavointi voidaan luokitella seuraavasti:

* Taajuusjakokanavointi

(FDMA, Frequency Division Multiple Access)

– Aikajakokanavointi (TDMA, Time Division Multiple Access)

• Synkroninen
• Asynkroninen (tilastollinen)

– Koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multiple Access)

– Aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelength Division Multiple Access)

→ Minusta tämä kolmas luentopäivä tuntui myöskin haasteelliselta ymmärtää. Pitänee opiskella hyvin tätä kokonaisuutta erityisesti tenttiä ajatellen.

22.11.2013 Luentopäivä 4

Neljännellä luentokerralla käsittelimme seuraavia asioita:

Tietoliikenne on perinteisesti jaettu teleliikenteeseen (puhelinverkot) sekä dataliikenteeseen (dataverkot). Jaon perusteena on eri sovellusten (ääni/data) erilaiset vaatimukset.

*piirikytkentäiset verkot

Piirikytkentä:

-Varatuilla resursseilla päästään tavoitteeseen eli reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon.

-Päästä päähän yhteys muodostettava ennen datan siirtoa.

-Kanavan kapasiteetti on varattuna ko. yhteydelle koko yhteyden ajan vaikkei dataa kulkisikaan.

-Data siirretään vakionopeudella

→Esimerkkinä puhelinverkko, vaihteet.

-Digitaalinen piirikytkentäsolmu sisältää:

*verkkoliitännän

*digitaalisen kytkimen

*hallintayksikön

-Piirikytkentäinen verkko on hyvä kun paljon dataa siirrettävänä, esimerkkinä puhelinkeskustelu.

*pakettikytkentäiset verkot:

-Data pilkotaan pieniin paketteihin siirtoa varten.

Erona piirikytkentäiseen verkkoon:

-Tehokkaampaa tiedonsiirtoa kuin piirikytkentäisessä verkossa

-Pakettikytkentäinen verkko voi suorittaa datanopeuden muunnoksen siinä tapauksessa, jos kaksi asemalla on eri nopeuksiset yhteydet.

-Piirikytkentäisessä verkossa liikenteen kasvaessa suureksi uudet yhteydet estetään kunnes liikennemäärä alenee kun taas pakettikytkentäisessä verkossa paketit hyväksytään välitysviiveen kasvun hinnalla.

-Pakettikytkentäisessä verkossa voidaan määrätä eri prioriteetteja paketeille. Korkeamman prioriteetin paketeille etuajo-oikeus.

-Pakettikytkentäinen verkko suorittaa datanopeuden muunnoksen, piirikytkentäisessä nopeus on aina sama.

*Kaksi eri kytkentätapaa:

1. tietosähke

-paketit lähetetään täysin itsenäisinä ja toisistaan riippumattomina

-saapuvat vastaanottopäähän mielivaltaisessa järjestyksessä

-toisistaan riippumaton reitityspäätös

-mukautuu ruuhkatilanteisiin (=valitaan reitti ruuhkattoman solmun kautta).

2. virtuaalipiiri

-lähettäjä lähettää pakettinsa vastaanottajalle vakioreittiä pitkin

-saapuvat tietyssä järjestyksessä

Kytkentätekniikoiden suorituskyky: viiveet

*etenemisviive: kauan signaali etenee solmujen välillä.

*siirtoviive: kuinka kauan menee lähettimeltä datalohkon lähetyksessä.

*solmuviive: kuinka kauan solmu prosessoi kytkennän aikana.

-Piirikytkennässä yhteydenmuodostus vie aikaa, mutta kun yhteys on, ei prosessointia, sillä reitti vakio.

Reititys

-Reitityksen tarkoituksena on löytää oikea vastaanottaja.

-Piirteitä:

//*correctness// - reititys menee oikein
//*simplicity// - yksinkertaisuus
//*robustness// - kestävyys
//*stability// -  kyky toimia vaikeissa olosuhteissa (sesonkiajat)
//*fairness// - tasapuolisuus (jokaista pakettia kohdeltava tasapuolisesti)
//*optimality// - optimaalisuus
//* efficiency// - tehokkuus (paketit pois verkosta mahdollisimman lyhintä reittiä)

→ reititys tärkeä osa verkon toimintaa, tieto ei kulje mikäli reititys ei kunnossa!!

Ruuhkan hallinta (=vuon valvontaa verkkotasolla)

-pyritään purkamaan tukos verkossa (solmussa), eli tapahtuva jonon täyttyminen.

-Reititysstrategiat (mm. tulviminen, mukautuva reititys) eivät auta → lumipalloefekti, verkon läpäisy menee nollaan sillä samaa tietoa menee useasti ruuhkauttamaan verkkoa → verkon purettava ruuhka.

* Ruuhkanhallinnan eri tapoja:

-datasiirtonopeuden rajoittaminen

- “varoitus” takaisinpäin ruuhkasta lähettäjälle

*Viiveet paketin lähetyksessä voivat olla:

- itse prosessoinnissa

-jonotusviive

-lähetysviive

-etenemisviive

Local Area Network

* LAN lähiverkot:

- jotta voidaan kytkeä lähellä toisiaan olevat laitteet toisiinsa.

-yleisin verkkotyyppi

-halpa ja helposti saatavilla oleva tekniikka

-läheiset suhteet, läheisten laitteiden kanssa, esim. työpaikka, perhe

- verkolta ei vaadita suurta kapasiteettiä

-tekniikoina Ethernet

*LAN lähiverkkojen kehitys:

- PC:iden tehonkasvu → monimutkaiset sovellukset

- enemmän käyttäjiä verkossa

- vaatimukset verkolta: kapasiteetti, viiveettömyys

* LAN lähiverkot, keskeistä:

- topologia; miten verkko rakennetaan (esim. väylä, puu, rengas, tähti)

→ erotettava fyysinen ja looginen toiminta

- tähtitopologia on tämän päivän topologia, jonka mukaan langattomat verkot esimerkiksi toimivat.

- Reititys tapahtuu verkkokerroksella!!

-topologia ei määritä siirtotietä (choice of medium), johon vaikuttavat kapasiteetti, luotettavuus sekä ympäristö.

* LAN arkkitehtuuri:

-kerromallin mukaisesti, kattaen OSI-mallin kerrosta; fyysinen ja linkkikerros.

Lisäksi viimeisen luentopäivän lopuksi kävimme kurssin keskeiset asiat lävitse kertauksen muodossa. Piirsimme muun muassa kuvan kerrosmallista sekä tietoliikenteestä, joka auttoi hahmottamaan kurssikokonaisuutta. Kertaus tuli tarpeeseen, mutta vielä vaatii opiskelua jotta tentistä selvitään…

→ Ymmärrettävämpi luentopäivä kun esimerkiksi kolmas luentokerta.

Kurssista kokonaisuutena

Mielestäni keskeinen kurssin heikkous oli kaikenkaikkiaan se, että koska luentoja oli vain neljä eli asiat käytiin hyvin intensiivisesti läpi (paljon asiaa lyhyessä ajassa), ei oppimista tukevaa materiaalia ollut tarpeeksi. Olisin kaivannut kokonaan suomenkielisiä luentomateriaaleja, sekä oppikirjasta tehtyä tiivistelmää. Kokonaisuus oli siis aiheesta mitään tietämättömälle raskas, varsinkin kuin mielestäni kurssin asioita ei ihan itse lukemalla opi helposti. Ehkä tulevaisuutta ajatellen kokonaisuuden voisi jakaa useampaan luentopäivään, ja tehdä päivän aikana enemmän harjoituksia, jossa pääsisi todella pohtimaan aihetta. Tuntui että osa asioista oli ymmärrettäviä luennolla, mutta kotona ei sitten taas sytyttänyt ollenkaan!

Kotitehtävä 1

Kodin tietoliikenteeseen kuuluvat laitteet.

tietoliikennetekniikka_kuva1.pdf

Kotitehtävä 2

“Millaisia siirtoteitä valitsemasi järjestelmät käyttävät, ja millaisia protokollia niissä on käytössä? Missä protokolla on määritetty?”

Kannettava tietokone, IPad ja televisio käyttävät langatonta siirtotietä.

Kännykkä käyttää myös langatonta siirtotietä, mutta eri taajuutta.

Pöytätietokone, tulostin, playstation ja IP TV vastaanotin käyttävät kiinteää siirtotietä.

Kaikissa laitteissa käytetään TCP/IP protokollaa. Protokolla on määritetty dokumentissa RFC: 793. Linkki määritykseen: http://www.ietf.org/rfc/rfc793.txt

Kotitehtävä 3

Käy tutustumassa vähintään viiden muun henkilön kotitehtäviin ja tee niistä lyhyt analyysi omalle sivulle (vahvuudet, heikkoudet).

Opiskelijoiden sivut vaihtelivat melko paljon. Ensimmäinen kotitehtävä oli kaikilla tehtynä kenen sivuilla kävin, tosin kuvat olivat hyvin erilaisia. Myös luentotiivistelmät vaihtelivat, toisilla oli hyvinkin tiiviisti maininta luennolla käsitellyistä asioista, toisilla puolestaan laajasti kuvattuna päivän anti. Itse pyrin tekemään luennoista tiivistelmät, joita voin käyttää hyväkseni tenttiin lukiessani. Toisaalta joillakin oli monipuolisesti pohdintaa ja hyviä kysymyksiä liittyen käsiteltyihin aiheisiin. Sivuja lukiessani huomasin, kuinka toisilla oli lähtökohtaisesti laajemmin aihealue hallussa kuin toisilla. Monet kirjoittivat sivuilleen kurssin asioiden olevan haasteellisia oppia.

Kotitehtävä 4

Matkapuhelinverkko: Käytettävissä 4G matkapuhelinverkko, joka hyödyntää LTE tekniikkaa. Päätelaitteena Samsung Galaxy S4, joka tukee tätä tekniikkaa. LTE mahdollistaa 2G ja 3G verkkoja paremmat tiedonsiirtonopeudet ja lyhyemmät vasteajat.

Langaton verkko: WLAN purkissa on 3 antennia, ja se hyödyntää MIMO-tekniikkaa. Tekniikan avulla pyritään maksimoimaan tiedonsiirtonopeus tai parantamaan tiedonsiirron luotettavuutta.

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 6 h

Koonti luennolla käsitellyistä asioista: 1 h.

Ennakkotehtävä ja kotitehtävä: 2 h.

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 6 h

Koonti luennolla käsitellyistä asioista: 2 h.

Ennakkotehtävä ja kotitehtävä: 3 h.

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus 6h

Koonti luennolla käsitellyistä asioista: 2 h.

Ennakkotehtävä ja kotitehtävä: 3h.

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus 6h

Koonti luennoilla käsitellyistä asioista: 2 h.

Ennakkotehtävä ja kotitehtävä 3h.

Tenttiin valmistautuminen: useampi yön pimeä tunti :)


Pääsivulle