meta data for this page
  •  

Kaisu Keskinen

Oppimispäiväkirja

Ennakkonäkemys aihealueesta

Tietoliikenne on sähköistä tiedonsiirtoa. Tietoliikenteestä tulee mieleen sen ja internetin tuoma muutos maailmaan, yhteysongelmat, tietoturvaongelmat ja yleensäkin kaikenlaiset ongelmat. Itseäni kiinnostaa tietoliikenneyhteyksissä tällä hetkellä tietoturva ja yksityisyydensuoja, langattoman verkon tulevaisuus, 5G-verkko, ja se, miksei työpaikkani verkko toimi kunnolla, vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa.

Käsitteitä mm. sähköposti, puhelin, televisio, radio, tietokone, internet, langaton verkko, wlan, laajakaista, kaapeliverkko, adsl-verkko, valokuitu, 3G, 4G ja 5G.

Uutisista on jäänyt mieleen lähiaikoina: tietoturvaongelmat, pankkien salasanojen kalastelu, kerätyn datan hyödyntäminen ja palveluiden digitalisaatio.

Luentoyhteenvedot ja viikkotehtävät

Luentopäivä 1:

Päivän aihe

Kurssin suoritustavat, ohjeet ja materiaalit, yleinen käsitys tietoliikenteestä ja siihen liittyvistä asioista, internet ja erilaiset verkot, ja tietoliikenteen eri siirtotavat.

Mitä opin tällä kertaa

Aika monta termiä sekä suomeksi että englanniksi. Sain hyvän yleiskuvan verkoista ja tietoliikenteen siirrosta suomentaessani dioja. Ainakin itselle se on erittäin toimiva oppimismetodi, koska en pääse osallistumaan kurssin luennoille fyysisesti. Joutuu ajatella asiaa itsekseen käännöksen ohessa.

Kalvojen suomennos internet_kappale_1_osa1_kk.pdf

Luentopäivä 2:

Esitehtävä

Pohdi oman kotiverkkosi laitteiden välisiä yhteyksiä. Millaisia siirtoteitä laitteiden välillä käytetään? Syntyykö kotona useiden yhteyksien ketjuja?

Kotonani on kaapeliyhteys, modeemi ja reititin sitä varten. Yhteydenottajalaitteita löytyy tv, läppäri, puhelin ja tabletti.

Kaapeliyhteys Jaettu koaksiaalikaapeli taloyhtiössä asuntoihin. Data liikkuu eri taajuuksia taloyhtiön vastaanottimesta palveluntarjoajan reitittimeen.

Asunnon kaapelimodeemi Kiinni kaapeliliitännässä seinässä, jakaa yhteyden tv:n kanssa.

Reititin Asunnon sisäinen langaton verkko, käyttää ilmatietä, toimii kiitettävästi ympäri asuntoa.

Läppäri Ilmatieyhteys reittimeen, sen kautta tv:seen Chromecastilla.

Tabletti Ilmatieyhteys reittimeen, sen kautta tv:seen Chromecastilla.

Puhelin 4G/3G/ WLAN. Joko ilmatieyhteys puhelinyhtiön laajaan verkkoon, tai ilmatieyhteys asunnon reittimeen, sen kautta tv:seen Chromecastilla.

Smart-TV Ilmatieyhteys reittimeen, minkä kautta juttelee puhelimen, padin tai läppärin (Chromecast), tai kaapeliyhteys tv:n käyttöön.

Päivän aihe

Internetin historia, tietoturva, protokollat, palvelumallit, sovelluskerrokset.

Mitä opin tällä kertaa

  • sovelluskerrosten perusteet, monenlaisia tuttuja lyhenteitä (http, ftp, dns jne.), mitä ne tarkoittavat ja mihin yhteyteen kuuluvat.
  • P2P ja client-server -arkkitehtuurin (kommunikoinnin) eron
  • Mitä protokollan ylimillä kerroksilla määritellään. Yritin ainakin.

Kotitehtävät

Kuusi internetiin pääsyteknologiaa

  • WLAN - kodeissa tai yrityksissä
  • ADSL - kodeissa tai yrityksissä
  • Kaapeli - kodeissa tai yrityksissä
  • Valokuitu - kodeissa tai yrityksissä
  • 4G/ LTE - mobiili
  • 3G - mobiili

Mitä Internettiin pääsyteknologioita on tarjolla Lappeenrannassa?

  • Valokuitu, Langaton laajakaista (3g/ 4g), adsl, kaapeli

Mikä on asiakasohjelma? Mikä on palvelinohjelma? Kuinka ne toimivat yhteen?

  • Asiakasohjelma on käyttäjän koneella oleva ohjelma, joka hakee tietoa verkosta.
  • Palvelinohjelma vastaa asiakkaalta tuleviin pyyntöihin, ja vastaa verkon kautta asiakasohjelmalta tuleviin pyyntöihin.

Järjestelmä A ja B -tehtävä

  • Järjestelmä A pilkkoo tiedoston osiin. Tiedosto lähetetään sovitulla kielellä, jonka määrittelee käytettävä protokolla. Lähettäjä lisää pakettiin joka kerroksessa palan tietoa, jota kuljetuksessa ja toimituksessa tarvitaan.
  • Reititin purkaa paketin verkkokerrokselle asti että näkee, mihin paketti on menossa. Sitten se pakkaa sen uudestaa ja lähettää matkaan.
  • Vastaa, jos autoja on ryhmä, ne kulkevat hieman eri aikoihin, ja niiden kuormaa puretaan joka pysäkillä, että löydetään “lappu, jossa on määränpää”.

Kalvojen suomennos

internet_kappale_1_kk.pdf

Luentopäivä 3:

Päivän aihe

Lisää sovelluskerroksen toimintaa, kuljetuksesta, protokollista ja salauksesta. Luennolla tuntikuulustelu.

Mitä opin tällä kertaa

Kerrosmallin ja protokollien tehtävistä, eri kytkennöistä ja palvelimien toiminnasta.

Kotitehtävät

Mikä on kerrosmalli ja miksi se on tärkeä?

Kerrosmalli on tiedonsiirtoon kehitetty järjestelmä, joka jakaa lähteen ja kohteen tiedonsiirron ja -vastaanoton tehtävät pienempiin osiin, eli kerroksiin. Esim. yksi kerros hoitaa valmistelee materiaalin, yksi lähettää materiaalin matkaan ja yksi kuljettaa lähetyksen. Vastaavasti vastaanottopäässä yksi kerros kuljettaa perille saapuvan materiaalin, toinen purkaa sen lähetysmuodostaan ja toimittaa vastaanottajalle, joka lukee sen. Se helpottaa tiedonsiirron toimintoja, koska yhden kerroksen muutokset eivät vaadi koko systeemin muuttamista. Järjestelmä on tällöin hallittavampi.

Kenen kanssa tietyllä kerroksella oleva palvelu viesti (missä on sen vastinpalvelu/olio)? Kuinka tämä viestintä tapahtuu?

Lähettäjäolio vieistii vastaan vastaanottajaolion kanssa. Viestintä tapahtuu protokollien avulla. Ne ovat tiedonsiirron kommunikointikieliä, sovittuja tapoja viestiä.

Mikä on protokolla? Mitä kaikkea protokollan määrittelyyn tarvitaan?

Kerrosten välinen, sovittu kommunikointikieli. Protokollan määritellyssä tarvitaan ‘syntax’, sanaston, tiedon muotoilun ja signaalien tason muotoilu ‘semantics’, mitä tehdään, kun jokin paketti saapuu ‘timing’, ajoitus, siirtonopeus, tieto pakettien oikeasta järjestyksestä ja muut ajoitusasiat

Mikä on piirikytkentä ja mikä on pakettikytkentä?

Piirikytkentä varaa tietyn viestintäväylän lähettäjä vastaanottajalle matkalla olevien solmujen kautta. Jokaisen solmuparin väliltä varataan kanava, jossa data etenee pisteestä toiseen. Esim. puhelinverkko.

Pakettikytkentä ei varaa viestintäväylää, vaan lähettää datan osina, eli paketteina. Paketteja siirretään solmusta toiseen, kunnes ne ovat kaikki perillä. Joka solmu vastaanottaa ja tallentaa paketit, ja lähettää ne eteenpäin. Esm. yleensä datasiirto.

Käynnistäkää Chrome-selain ja käynnistäkää kehittäjätila (painakaa Shift-Ctrl-j). Menkää sivulle www.funet.fi ja klikatkaa kehittäjätilan näytöstä “Network” (sivun alalaidassa).

Mitä palvelin vastaa sivulle www.funet.fi (Status) ? Miksi / mitä vastaus tarkoittaa? 200. 2xx numerot tarkoittaa statuksessa, että asiakkaalta tullut pyyntö on vastaanotettu, ymmärretty ja hyväksytty.

Kuinka pitkään etusivun lataaminen kesti? 5.52 s

Montako kuvaa selain lataa? 42

Valitse pyyntö www.funet.fi. Mikä vastauksesta voi päätellä vastanneesta palvelusta? En oikein ymmärrä kysymystä, joten vastaus menee nyt arvalla. Mm. serveri-infot (Apache/2.2.29 (Unix)), IP-osoitteen (193.166.3.7:80)

Kertaa kuinka verkkonimen IP-osoitteen selvittäminen tapahtuu. Ks. esim: http://computernetworkingsimplified.com/application-layer/overview-dns-protocol-operation/ 1. Käyttäjän kone lähettää palveluntarjoajan DNS-palvelimelle pyynnön osoitteesta. (2. Jos sivu on välimuistissa, DNS-palvelin lähettää takaisin sivuston IP-osoitteen.) 2. DNS-palvelin lähettää pyynnön Root DNS -serverille, joka lähettää takaisin seuraavan tason TLD-serverin, eli domainin, IP-osoitteen. 3. DNS-palvelu lähettää pyynnön domainin TLD-serverille, joka lähettää takaisin Authoritative DNS -serverin IP-osoitteen. 4. DNS-palvelu lähettää pyynnön Authoritative DNS -serverille, joka lähettää takaisin kohteen IP-osoitteen. 5. DNS-palvelu lähettää käyttäjän koneelle IP-osoitteen.

Kalvojen suomennos

chapter_2_v6-kk.pdf

Luentopäivä 4:

Päivän aihe

Kuljetus- ja sovelluskerros ja niiden protokollat

Mitä opin tällä kertaa

  • Mitä sovelluskerroksella tapahtuu: protokollien tarkoitus, asiakas-palvelin-mallit, vertaisverkko (P2P)
  • Sovelluskerros tarkoittaa asiakkaan (ihmisen, laitteen, käyttäjän) käyttämiä sovelluksia, jotka keskustelevat palvelimella vastaavan sovelluskerroksen kanssa. Protokollat ovat se kieli/ säännöt, miten nämä käyttäjän sovellukset viestii palvelimelle päin, ja miten palvelin viestii takaisin tai eteenpäin.
  • Sovelluskerrokseen kuuluvat tutut käsitteet sähköposti, verkkoselaimet, tiedostojen jako, videoiden online-streaming, videokonferenssit, Skype, some-palvelut jne. Mitä nyt koneella teenkään ohjelmilla, jotka ovat yhteydessä verkon kautta palvelimiin.

Kotitehtävät

Miten sähköposti kulkee lähettäjältä vastaanottajalle? Muista kerrosmalli ja keskity ainoastaan sovelluskerroksen tapahtumiin.

  • Lähettäjä kirjoittaa sähköpostin käyttäjäagentilla, eli sähköpostiohjelmalla.
  • Sähköpostiohjelma lähettää viestin meiliserverille, SMTP-siirtoprotokolla kuljettaa viestiä.
  • Vastaanottajan serveri vastaanottaa viestin, SMTP-protokolla kuljettaa viestiä.
  • SMTP siirtää postin vastaanottajan serverille TCP:tä käyttäen:
  • Ensin protokollat kättelevät (avaavat yhteyden), sitten siirtävät viestin ja lopuksi lopettavat yhteyden.
  • Vastaanottaja avaa sähköpostiohjelmansa lukeakseen viestin.

Jos lähetät postia käyttäjälle jouni@eduskunta.fi, niin kuinka DNS liittyy asiaan? Mitä DNS-palvelusta kysytään ja kuka kysyy?

DNS on domain name system, eli IP-osoitteen nimipalvelin. Tässä tapauksessa domainin IP-osoitteen ihmisen luettava nimi on eduskunta.fi. Erikseen sillä on koneluettava IP-osoite, johon nimipalvelimet ohjaavat domainiin saapuvan liikenteen. DNS systeemi kääntää luettavan nimen IP:ksi.

Asiakas, eli käyttäjä, kysyy DNS-palvelusta IP-osoitetta lähettääkseen sähköpostin oikealle DNS-serverille.

Mikä on eduskunnan sähköpostipalvelimen nimi ja osoite?

smtpin.eduskunta.fi (217.71.145.41)

Mitä palveluja kuljetuskerros tarjoaa sovelluskerrokselle?

kanavointi, luotettava datasiirto, vuon valvonta, ruuhkanhallinta

Miten eri sovelluksille menevät viestit erotellaan toisistaan?

Viesti ohjataan oikeaan otsikkokentillä, IP-osoitteella ja porttinumerolla, jolloin ne päätyvät oikeaan kantaan (socket)

Luotettavan protokollan 1-4 viestiä -kaavio

Onko tilanteita, joissa edellinen protokollamme ei toimi? Jos vastaanottaja lähettää ACK:n NAK-kuittauksen sijasta, tulee virhetilanne.

Luentopäivä 5:

Päivän aihe Lisää kuljetuskerroksesta, verkkokerroksen alku

Mitä opin tällä kertaa

  • Luotettavan datasiirron periaatteet
  • TCP-protokollan rakenne ja toiminta
  • GBN- ja valikoivan toiston lähetyksen
  • vuon- ja ruuhkanhallinnan asioita

Kotitehtävät

Oppimispäiväkirjareflektointi Päiväkirja 1: http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/opiskelijat/2015/korhonenmarianette

Päiväkirjan kirjoittaja on kirjoittanut auki monet luennon asiat päiväkirjaansa. Teksti on raskasta lukea näytöltä, koska sitä on niin paljon pelkässä kappalemuodossa. Kirjoittajalle tietysti tuotteliaisuudesta pelkkää plussaa.

Hyvin aukikirjoitettuna suomeksi paketti- ja piirikytkennät, sekä moni muukin luentojen asia. Moni asia on selvästi ymmärretty. Myös hänellä on ollut haasteita lyhenteiden kanssa, minkä olen itsekin kokenut varsin ongelmalliseksi. On hankalaa opetella englanninkielestä johdettuja lyhenteitä, joiden merkitys on suomennettu. Siitä jää väkisinkin tietty logiikka pois, ja muistaminen on vaikeampaa.

Pidän kirjoittajan tyylistä esittää teknisiä asioita, ja saatan kurkata päiväkirjaan vielä tenttiinluvun ohessa.

Päiväkirja 2: http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/opiskelijat/2015/korpinenkatriinatuulisofia

Kirjoittajan ennakkonäkemys TLT:stä on, ettei hän asiasta juuri mitään ymmärrä, mutta silti luettelee ennakkonäkemyksessään monta tärkeää TLT-aihetta. Hänellä saattoi pohjimmiltaan olla hyväkin yleiskäsitys aiheesta, tai sitten hän oli tutustunut asiaan hyvin ennen ennakkokäsityksen kirjoittamista.

Kyseinen kirjoittaja on selvästi perehtynyt hyvin aiheeseen sekä luennoilla että itsenäisesti. Päiväkirjassa on useita itse kaipaamiani hyviä suomennoksia vaikeista sanoista. Suomennokset ja termien ymmärrys on ollut itselleni varsin haastavaa, koska en ole luennoille päässyt osallistumaan. Esimerkkinä 'soketti' & 'socket'. Sille sanalle en löytänyt järjellistä suomennosta, ja olen pyrkinyt kutsumaan sitä sanalla 'kanta'. En yhtään tiedä, mikä on oikea ratkaisu.

Kirjoittajan selvitykset kotitehtäviin ovat selkeästi kirjoitettu, ja sain niistä ihan hyvää kertausta kurssin asioista. Saatanpa vilkaista tenttiinluvun ohessa uudestaan. Henkilö oli selvästi pohtinut tekstissään enemmän asioita, kun oma oppimispäiväkirjani on enemmän muistikirjan oloinen listaus.

Lut-aliverkon peite

Maski 255.255.252.0 Koneen osoite 157.24.50.144 Aliverkossa voi olla 1022 osoitetta Tässä verkossa osoitteet, joilla on sama alku: 157.24.50. Samassa verkossa 157.24.48.0-157.24.51.225

TCP-protokolla

TCP on kokoelma sääntöjä ja ohjeita, miten lähetetään dataa verkossa.

Siinä on kolme vaihetta: yhteyden muodostus, tiedonsiirto ja yhteyden päättäminen. TCP:ssä määritellään lähetettävän datan rakenne, miten datayhteys avataan, luetellaan vaatimukset datasiirron luotettavuudelle, miten data saadaan tehokkaasti perille vuon- ja ruuhkanhallinnalla.

TCP on luotettava protokolla, joka hoitaa paketit perille oikeassa järjestyksessä. TCP:ssä lähettäjä ja vastaanottaja kommunikoivat tarpeeksi, että paketit saadaan lähes varmasti perille. ACK-kuittaukset ja uusien pakettien lähettäminen on avainasemassa.

Käsitteitä TCP:ssä ovat ainakin

  • Perilletulokuittaukset ACK ja NAK.
  • Ruuhkanhallintaan alow start, congestion avoidance, ja fast recovery.
  • Päättämiseen FIN- ja ACK-paketit.

Kalvojen suomennos

chapter_3_v6-kk.pdf

Luentopäivä 6:

Päivän aihe Verkkokerroksen toiminta jatkuu, IP-osoitteet ja -maski, aliverkot, DHCP-palvelin

Kotitehtävät

Viestintäviraston uutinen

Suurimman osan. Laite ja yhteys saatetaan valjastaa osaksi palveluestohyökkäyksiä, roskapostia lähettäviä bottiverkkoja tai bitcoinien louhintaan. Osaisin päivittää laitteen.

Käynnistin omat laitteeni, kaapelimodeemin ja WLAN-tukiaseman uudestaan uutisen luettuani. Yhteys nopeutui. Omassa tukiasemassani ei ole käytössä oletussalasanoja. Se on vanha, mutta toimiva.

Miksi on IP- ja Ethernet-osoitteita?

IP identifioi verkon käyttäjän (verkkosovittimen) osoitteen, IP-osoitteen verkkokerroksella. Siinä on kaksi osaa, operaattorilta tuleva alkuosa ja käytetyn laitteen yksilöivä osa. Ethernet-osoite sen sijaan on tehtaalla asetettu laiteosoite, jolla voidaan tunnistaa laite. Lähiverkossa sen avulla voidaan toimittaa dataa oikealle koneelle.

Mikä on VLAN?

VLAN, eli virtuaalilähiverkko. Sillä voidaan jakaa lähiverkon jäseniä loogisiin osiin fyysisestä sijainnista riippumatta.

Verkkokuvat

Reitittimet ja koneet

Reititystaulu

Neljä tenttikysymystä vastauksineen

1. Mitä ovat protokollat? Anna esimerkkejä protokollista.

Protokollat ovat tietoliikenteen yhteisiä kieliä, jotka määrittelevät olioiden keskinäisen kommunikoinnin. Eri olioilla on eri protokollat, joiden avulla ne kommunikoivat toisten vastaavien olioiden kanssa. Kerrosmallissa joka kerroksella on vähintään yksi protokolla.

Esim. TCP/IP kerrosmallissa verkkokerroksen IP-protokollaa käyttävät kaikki verkkokerroksen muodostavat verkot. Sen avulla tietoliikennepaketit pääsevät perille pakettikytkentäisessä Internet-verkossa.

Verkkokerroksen TCP tarjoaa luotettavan yhteydellisen tiedonsiirron yhdistettynä ruuhkan ja vuon hallintaan sekä sisältää yhteysasetukset.

2. Mitä ovat piirikytkentä ja pakettikytkentä?

Piirikytkentä ja pakettikytkentä ovat erilaisia yhteydenmuodostustapoja verkossa. Piirikytkennässä varataan siirtotie koko datamäärälle, ja avataan yhteys sen toimittamiseksi. Se toimii kuin perinteinen puhelinverkko.

Pakettikytkennässä käytetään jaettua siirtotietä ja lähetetään data paloissa reitittimeltä toiselle kohti määränpäätä. Ensin data pilkotaan ja paketoidaan lähettäjäpäässä, minkä jälkeen se lähetetään osissa reitin seuraavalle reittimille, jossa se kootaan, ja lähetetään eteenpäin. Pakettikytkentä sallii enemmän käyttäjiä verkolle, ja on yksinkertaisempi kuin piirikytkentä, koska yhteyttä ei tarvitse pyytää ja varata. Pakettikytkennällä verkon resurssit pysyvät tasaisemmin käytössä, mutta se on alttiimpi yhteysongelmille ja datan häviölle ruuhkatilanteissa.

3. Määrittele kuljetuskerroksen protokollien TCP:n ja UDP:n toiminnot ja erot

TCP:tä ja UPD:tä molempia käytetään datasiirtoon prosessien välillä, ja ne toimivat loppujärjestelmissä. Lähettäjän puolella protokollat hajottavat viestit segmenteiksi, ja siirtää ne verkkokerrokselle. Vastaanottajapuolella protokollat kokoavat segmentit viesteiksi ja siirtävät ne sovelluskerrokselle. TCP avaa lähetystä varten yhteyden lähettäjältä vastaanottajalle kättelemällä ja sopimalla lähetyksen ehdoista. Sen jälkeen se toimittaa datavirran segmentit putkitetusti järjestyksessä vastaanottajalle, joka ack-kuittaa saamansa paketit lähettäjälle. Ei kuitatut paketit uudelleenlähetetään, että data pääsee varmasti perille.

TCP:n vuonvalvonta huolehtii, että datavirtaa ei lähde kerralla liikaa, ettei se ylikuormita vastaanottajan puskuria. Sen lisäksi TCP:n ruuhkanhallinta huolehtii, että dataa ei lähetetä liian nopeasti, mitä taas verkko ei kestä. Nämä asiat yhdessä muodostavat TCP:n luotettavuuden. UDP:llä lähetettäessä tapahtuu sama segmentointi ja verkkokerrokselle siirto, mutta lähetystä ei hallita eikä seurata, joten segmentit voivat kadota matkalla tai päätyä perille epäjärjestyksessä. Muutoin UPD tarjoaa pienemmän otsikkonsa ja vähemmän kontrollinsa ansiosta parhaan sillä hetkellä saatavilla olevan lähetyspalvelun verkon läpi, jolloin datavirta voi olla huomattavasti nopeampaa kuin TCP:llä. Tästä syystä mm. videostreaming-palvelut käyttävät UPD:tä, ja kärsivät yhteyden ongelmat datan laadussa mm. häiriöinä ja huonona videon laatuna sillä hetkellä.

4. Miten ruuhka tiedonsiirrossa muodostuu, mitä siinä tapahtuu ja miten sitä pyritään hallitsemaan?

Ruuhka muodostuu, kun liikaa dataa lähetetään liian nopeasti, ja verkko ei pysty hallita sitä. Reitittimien puskurit ylikuormittuvat, jonot kasvattavat tiedonsiirron viivettä ja paketteja menetetään. Toinen ruuhkan yleinen syy on linkkien kapasiteetin R ylikuormittuminen useiden päällekkäisten lähetysten ja uudelleenlähetysten takia. Kun paketit tippuvat ja niistä lähtee virheilmoitus, kuormittavat uudelleenlähetykset verkkoa todennäköisesti päällekkäin aiemman paketin kanssa, joka on edelleen jonossa. Tällöin myös ensimmäiseen lähetykseen käytetty kapasiteetti on mennyt hukkaan. Ruuhkaa voidaan hallita kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa on lopusta loppuun, jolloin data liikkuu sen minkä liikkuu lähettäjältä vastaanottajalle. Vastaanottaja lähettää raportin ja kuittauksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta, ja verkko välissä ei osallistu ruuhkanhallintaan. Epäonnistuessa paketti lähetetään uudestaan. Toisessa tavassa verkko avustaa hallinnassa, kun reititin tuottaa palautetta loppujärjestelmille, onko siellä tilaa vai ei. Lähettäjällä on tällöin tietty taso lähettämiseen, ja se voi kasvattaa määrää, mikäli reititin kuittaa, että tilaa on. Jos kuittaus on “täynnä”, on lähetyksiä vähennettävä.

Kalvojen suomennos

verkkokerros1-75-kk.pdf verkkokerros98-103-kk.pdf verkkokerros121-134-kk.pdf

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1

  • Lähiopetus: 0 h
  • Luentomateriaalien itseopiskelu: 2 h
  • Ennakkokäsitys: 0,5 h
  • Kotitehtävät: 5 h

Luentoviikko 2

  • Lähiopetus: 0 h
  • Luentomateriaalien itseopiskelu: 2 h
  • Ennakkotehtävä: 0,5 h
  • Kotitehtävät: 6 h

Luentoviikko 3

  • Lähiopetus: 0 h
  • Luentomateriaalien itseopiskelu: 3 h
  • Kotitehtävät: 3 h

Luentoviikko 4

  • Lähiopetus: 0 h
  • Luentomateriaalien itseopiskelu: 4 h
  • Kotitehtävät: 16 h

Luentoviikko 5

  • Lähiopetus: 0 h
  • Luentomateriaalien itseopiskelu: 4 h
  • Kotitehtävät: 16 h

Luentoviikko 6

  • Lähiopetus: 0 h
  • Luentomateriaalien itseopiskelu: 6 h
  • Kotitehtävät: 18 h

—-

Pääsivulle