meta data for this page
  •  

__VALMIS__ Oppimispäiväkirja __VALMIS__

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ensi kosketus tietoliikenteeseen tuli varmaan aika pitkälti tiedostamatta, eli ala-asteella kun tulostettiin joitain teksti-dokumentteja. Ensimmäinen tietokone kotona oli vanha kunnon Mikro Mikko, jota käytettiin tietenkin Quaken pelaamiseen, sekä muuhun epämääräiseen toimintaan. Sittemmin tietoliikenne ja sen eri muodot ovat tulleet tutuksi erilaisten asiayhteyksien kautta. Esimerkiksi “LANit”, netissä pelaaminen ylipäätään, sekä myöhemmässä vaiheessa ammatillista kautta. Etenkin erilaiset kenttäväylät, sekä muut prosessin automatisoimiseen liittyvät tiedonsiirtoverkot. Alalla hetken aikaa toimineena, suurin osa tunnilla esille tulleista asioista on vanhaa tuttua, mutta osa asioista oli uutta tai vanhaa tietoa syventävää. Kertaaminen on kuitenkin opintojen äiti. AMK:ssa otettiin välittömästi näkökulma, missä ”internettiä” tutkittiin osana teollisuutta. Esim. Tehtaanlähiverkko, mikä olikin yhden kurssimme nimi. Odotan innolla uutta tietoa ja uusia oppimiskokemuksia.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1:

Päivän aihe: Kurssin esittely ja “Mitä/Mikä Internet on”

Päivän tärkeimmät asiat:

  • Internet: ”Verkoista muodostuva verkko” Maailmanlaajuinen tietoliikenne verkko, missä ihmiset voivat jakaa tietoa, sosialisoitua ja oppia.
  • Protokolla: ”Tapa toimia” Kuten ihmisillä on tapa tervehtiä, niin on myös keskenään tietoa toistensa välillä siirtävillä tietokoneilla. Esimerkkejä: TCP, UDP, VoIP, EtherCAT, PROFINET, yms.
  • Fyysinen taso: OSI -mallin taso, mikä määrittelee, tässä tapauksessa, verkon fyysiset komponentit. Koaksaali, valokuitu, kierrettyparikaapeli, 4 x pari (Ethernet).
  • Ydinverkko: Reitittimien verkko, jossa monet reitittimet ovat kytkettynä toisiinsa.
  • Pakettikytkentä: Tiedonsiirtotapa, jossa kerralla siirretään paljon tietoa (dataa). Paketti latautuu kokonaan aina verkon seuraavaan solmuun (esim. reititin, kytkin, yms.) ja liikkuu näin aina kohteeseen asti.
  • Piirikytkentä: Vanhanaikainen dedikoiva tapa siirtää tietoa verkossa kahden laitteen välillä. Kahden laitteen väliseen kommunikointiin on varattu joko oma taajuusalue tai aikaa käyttää koko taajuus-spektriä, fyysisen kytkennän lisäksi.

Mitä opin tällä kertaa:

  • Kotitalousverkkojen rakenne tuli uutena asiana, kuten ADSL ja kaapeliverkkojen rakenne ja ominaisuudet. Diat: 1-13 (ADSL) ja 1-15 (Kaapeli). Tässä samalla kirjoittaessa tuli ns. ahaa-elämyksenä tuo vanha kunnon ”dial-up” –ääni joka johtui tosiaan siitä, että puhelinverkkoyhteyttä käytettiin tiedonsiirtoon. Tämä nyt oli vanhaa tietoa, mutta se että tiedonsiirto vei koko taajuus-spektrin, tuli syventävänä tietona.

Jäi epäselväksi:

  • Piirikytkennästä jäi puuttumaan kattavampi ymmärrys.
Luentopäivä 2:

Päivän aihe: Internetin rakenne & sovelluskerros (Application layer)

Päivän tärkeimmät asiat:

  • Pääsyverkkojen yhdistäminen: Suoritetaan yhdistämällä pääsyverkot palveluntarjoajien verkkoihin ja yhdistämällä nämä IXP:llä toisiinsa.
  • IXP, Internet exchange point (Internetin vaihtopiste): Kohta verkossa, jossa eri palveluntarjoajat (Elisa, Sonera, DNA, jne.) yhdistävät verkkonsa.
  • Läpäisy: bittejä/aika. Mitä suurempi kaistanleveys, sitä suurempi läpäistävyys verkossa on.
    • Välitön: Datamäärä tietyllä hetkellä.
    • Keskiarvo: Datamäärän keskiarvo tietyllä ajanjaksolla.
  • Pullonkaula: Ns. kapeampi kohta verkossa, joka rajoittaa kaistanleveydellään tiedon läpimeno aikaa.
  • Protokollakerrokset: Verkkorakenteen oraganisoimiseen kehitetty kerrosmalli. Ideana on palastella verkon rakenne ja sen toiminta ymmärrettävään loogiseen muotoon.
  • Interneti protokollapino: Sovellus- (FTP, HTTP), kuljetus- (TCP, UDP), verkko- (IP, reititys protokolla), linkki- (Ethernet, WiFi), fyysinenkerros (CAT 5, CAT 6, valokuitu).
  • Haitat: virukset, madot, hyökkäykset: Haittaohjelmat voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa uhreilleen.

2. luku

  • 7. Sovelluskerros: Mitä sovelluskerroksessa oikein tapahtuu? Tämä kerros määrittelee käytännössä, millä sovelluksella verkossa lähetetään dataa. Esimerkkejä verkkosovelluksita ovat sähköposti, tekstiviestit, puhelut (VoIP), sosiaalinen media, sekä video ja musiikki streamit (Youtube.com ja Spotify). Tällaiset sovellukset perustuvat web -palvelimen ja selain -ohjelmiston (Sovelluksen) väliseen yhteyteen.
  • Verkkosovellusrakenteita
  • Palvelin/server & asiakasohjelma/client: Palvelin on aiva tavoitettavissa oleva piste, johon asiakas ottaa yhteyden. palvelimella on kiinteä IP -osoite. Asiakas ottaa yhteyden palvelimeen haluamanaan ajankohtana, mahdollisesti myös välityspalvelimen kautta, eli ei suoraan ole yhteydessä palvelimeen. Asiakkaalla voi olla dynaaminen IP -osoite. Esimerkkisovellus: FTP
  • P2P / peer - peer: Keskenään yhteydessä olevat pisteet, jotka lähettävät dataa toisilleen. Näiden pisteiden välillä ei ole välityspalvelinta.
  • Socket / pistoke -kytkentä: Toimii prosesseittain, eli prosessi lähettää/vastaanottaa omasta pistokkeesta (Socket) dataa. Pistoke on verrattavissa oveen.
  • Osoiteprosessi:Käytetään merkkaamaan prosesseja, eli antamaan niille tunnuksia. IP -osoite (Konekohtainen) + portinnumero (Sovelluskohtainen). Jälkimmäinen näistä on riippuvainen käytettävästä protokollasta, esim. FTP tai HTTP.
  • Sovellustaso protokolla: Lähetettävien viestien tyypit, syntaksi, tiedon merkitys, säännöt viestien lähetystavalle ja ajalle. (DIA 2-12)
  • 4. Kuljetuskerros: Mitäs kuljetuskerroksessa oikein tapahtuu? Kuljetuskerroksen ideana on määritellä, miten dataa lähetetään. Määritellään siis tavat toimia, dataa lähetettäessä. Näistä tavoista esimerkkejä ovat TCP ja UDP.
    • TCP: Määrittelee toiminnallisuuden, jolla varmistetaan että viesti on mennyt perille. Protokolla määrittelee myös ominaisuuden, jolla valvotaan että vastaanottaja pystyy käsittelemään kaiken datan rauhassa - Flow control.
    • UDP: Vastaavasti, ei määrittele toiminnallisuutta viestin vastaanottamista varten, eli lähettää dataa jatkuvasti. Protokolla ei myöskään määrittele mitään tapoja viestin käsittelyä varten, kuten TCP yllä. Tarjoaa nopean tavan lähettää tietoa.

Mitä opin tällä kertaa: Internetin rakenne ja se kuinka maailmanlaajuinen verkko rakentuu, selventyi aikalailla. Lisäksi OSI -mallin sovelluskerros selkeytyi myös mukavasti. Kun näiden asioiden kanssa ei paini joka päivä töissä, niin jotku asiat jäävät unholaan. Lisäksi erilaiset verkkosovellusrakenteet tulivat uutena asiana.

Jäi epäselväksi: Juuri äsken mainitsemani verkkosovellusrakenteet olivat samalla mielestäni hieman päällekkäisiä. Erityisen epäselväksi jäi Socket -kytkentä.

Luentopäivä 3:

Päivän aihe: Sovelluskerros

Päivän tärkeimmät asiat: Sähköposti, HTTP ja DNS

Mitä opin tällä kertaa: Jouduin lähtemään tunnilta pois, sillä epätavallisen aikataulun mukaan, kyseinen luento meni toisen kurssini kanssa päälekkäin.

Jäi epäselväksi: Sähköposti aluksi, mutta tämän ollessa pistareissa, jouduin opettelemaan sen kantapään kautta 4. viikon kotitehtävissä. Tästä voisi antaa noottia, siinä mielessä että pistarit olivat peräkkäisillä kerroilla. Ensimmäisen pistokokeen alue oli koko alku kurssi ja jälkimmäisen pelkästään edeltävän luennon kaksi viimeistä tuntia.

Luentopäivä 4:

Päivän aihe: Sovelluskerros / Kuljetuskerros

Päivän tärkeimmät asiat:

  • P2P -sovellukset ja niiden toiminta: Esimerkki sovelluksia ovat esimerkiksi: Skype, BitTorrent ja KanKan.
    • BitTorrent jakaa dataa seuraavasti. Data on jaettu 256 Kb paketteihin, joita jaetaan aktiivisesti verkossa olevien käyttäjien kesken.
    • Keskenään yhteydessä olevat pisteet, jotka lähettävät dataa toisilleen. Näiden pisteiden välillä ei ole välityspalvelinta. P2P verkossa ei ole jatkuvasti päällä olevaa palvelinta tai asiakasta. Asiakkaat voivat olla palvelimia ja toisinpäin. Kysymys on siitä, jaetaanko tietoa vai ladataanko sitä. Asiakas lataa, palvelin jakaa.
  • Socket -ohjelmointi: Sovellustason prosessien ja kuljetusprotokollan väliseen kommunikointiin. DNS (Sovellus) → UDP (Kujetus) → IP (Verkko) → jne.
    • Pääasiallisesti kahdentyyppisiä, UDP ja TCP.
  • UDP liikenne UDP asiakkaan ja UDP palvelimen välillä. Nopeaa, mutta epäluotettavaa tiedonsiirtoa, sillä palvelin ei tarkista saiko asiakas kaiken haluamansa tiedon. Asiakas lähettää jokaisessa paketissa määränpään IP -osoitteen, eikä asiakkaan ja palvelimen välille luoda pysyvää yhteyttä tiedonsiirron ajaksi.
  • TCP liikenne TCP asiakkaan ja TCP palvelimen välillä. Luotettavaa tiedonsiirtoa, sillä palvelin valvoo jatkuvasti, saako asiakas kaiken haluamansa tiedon. Yhteyttä pidetään aktiivisesti yllä tiedonsiirron ajan, kun tieto on siirretty, yhteys suljetaan. Ensimmäisessä viestissä yhteys avataan ja palvelimelta saadun varmistuksen jälkeen tietoa aletaan lähettämään.
  • DIA 3-5 Erot sovellus- ja kuljetuskerroksen välillä.
  • UDP:n ja TCP:n tilakoneiden toiminta

Mitä opin tällä kertaa:

  • Käytännössä kaiken mitä olen tuossa yllä listannut. Etenkin tuo spcket -ohjelmointi oli juuri tällainen “ahaa” -elämys.

Jäi epäselväksi:

  • En osaa sanoa jäikö mikään selkeästi epäselväksi, sillä jos minulta kysyttäisiin, niin saattaisin jopa osata selittää kaikki tunnilla käydyt asiat suhteellisen hyvin.
Luentopäivä 5:

Päivän aihe: Kuljetuskerros

Päivän tärkeimmät asiat:

  • Pakettien lähettäminen:
    • Stop and wait = Odotetaan kunnes paketti on perillä, eli odotetaan onnistunutta kuittausta, jonka jälkeen lähetetään uusi paketti:
      • Huono hyötysuhde.
  • Pipelining: Kohotetaan linkin hyötysuhdetta lähettämällä useampia paketteja kerralla:
    • Parantaan hyötysuhdetta,
  • Go-back-N: putkessa voi olla N kpl kuittaamattomia viestejä, kuitataan vain suurin sarjanumero, lähettäjällä on ajastin vanhimmalle kuittaamattomalle paketille / paketeille. Ajastimen lauetessa lähettäjä lähettää kaikki kuittaamattomat paketit uudelleen,
  • Selective repeat: putkessa voi olla N kpl kuittaamattomia viestejä, jokainen viesti kuitataan erikseen. Vain kuittaamattomat paketit lähetetään uudelleen. Lähettäjä siis valvoo sitä kuinka paljon on vastaanottajan kuittaamattomia paketteja.
  • DIA 3-47 TÄRKEÄ
  • TCP
  • Valvoo aktiivisesti käynnissä olevaa liikennöintiä, eli tarkkailee saako vastaanottaja kaikki paketit perille.
  • Minimoi uudelleenlähetysaikoja tarkkailemalla akt -viestejä ja lähettämällä vastaanottamattomia paketteja, ennen kuin tarkkailuajastin on lauennut.
  • TCP Flow Control
    • Vastaanottaja valvoo lähettäjää, niin ettei vastaanottajalle tule liikaa dataa (over flow).
  • TCP 3 Control Management
  • TCP 3 3-way handshake
    • Asiakas: LISTEN –> SYNSENT –> ESTAB
    • Palvelin: LISTEN –> SYN RCVD –> ESTAB
    • DIA 3 - 81
  • TCP yhteyen sulkeminen
    • Asiakas sulkee yhteyden: Ilmoittaa palvelimelle, että ei lähetä enää dataa ja sulkee yhteyden, palvelin kuittaa ja sulkee yhteyden erikseen. Molempien päiden on suljettava yhteys erikseen,
    • DIA 3 - 83
  • Ruuhkanhallinta
    • Ruuhka = verkko saa liikaa dataa. Indikaattoreita: paljon pakettihäviöitä, pitkät viiveet.
    • end - end congestion control: Tarkkailaan puuttuvia viestejä ja viiveitä,
    • network-assisted congestion control: Reititin antaa pakettien TCP -kehyksen otsikkotiedoissa tietoa pakettipuskurin ruuhkasta.
  • TCP Congnestion control
    • TCP Slow Start:
      • Kasvatetaan lähetyskapasiteettia eksponenttiaalisesti, aina ensimmäiseen virheelliseen lähetykseen.

Mitä opin tällä kertaa: TCP:n kehyksen rakenne, sekä kuinka TCP yhteys avataan, pidetään luotettava yhteys yllä ja kuinka se suljetaan.

Jäi epäselväksi: TCP: Flow Control

Luentopäivä 6:

Päivän aihe: Verkkokerros ja Linkkikerros

Päivän tärkeimmät asiat: Verkkokerros: IP -osoiteavaruus, sekä sen yhteydessä käytettävät palvelut. Linkkikerros: Ethernet

  • DHCP: Dynamic Host Configuration Protocol
    • Verkkokerroksen protokolla, dynaamiseen verkossa olevien koneiden nimeämiseen,
    • Määrittää automaattisesti samassa verkossa olevien koneiden IP -osoitteen, IP -osoite on aina tietyn ajan kerrallaan voimassa,
    • Helpottaa tietokoneen liittämistä verkkoon. Erityisen kätevä, kun kone siirtyy verkosta toiseen, eli saa uuden IP -osoitteen uudessa verkossa.
    • Välittää myös seuraavat asiat:
      • Verkon muut jäsenet,
      • DNS -palvelun tiedot.
  • NAT: Network Address Translation
    • Osoitteenmuunnos,
    • Antaa samassa paikallisverkossa oleville tietokoneille yhden yhteisen IP -osoitteen julkiseen verkkoon,
    • NAT prosessi ylläpitää LAN -verkon osoitetaulua, sekä tätä vastaavaa WAN -verkon osoitetaulua,
    • Itse tekniikka pyörii, eli prosessi tapahtuu reitittimellä tai palomuurilla,
  • ICMP: Internet Control Message Protocol
    • Vikaviestien ja kaijutusviestin välittämiseen verkon solmujen ja reitittimien välillä.
    • IPv6:lle oma versio, ICMPv6
      • Lisää vikaviestityyppejä, esim. “Packet Too Big”
  • IPv6: Internet Protocol version 6
    • IPv4:n 32 bittinen osoiteavaruus on periaatteessa käytetty,
      • Tähän IPv6 tarjoaa 128 bittisen osoiteavaruuden, joka pystyy tarjoamaan merkittävästi suuremman verkon laajuuden.
  • Uudenlainen osoitemuotoilu helpottaa viestien prosessointia, sekä välittämistä eteenpäin (Processing and forwarding)
  • Reitittäminen ja Reititysalgoritmit
    • Käytetään reititystaulujen luonnissa,
      • Miten päästään pisteestä A pisteeseen B.
    • AS -reititys
      • Kahden verkon väliseen reititykseen
        • Esimerkiksi AS1 ja AS2 verkon väliseen reititykseen (DIA 4 - 118).
    • Broadcast routing
      • Datavirta toimitetaan kaikille samassa verkossa oleville laitteille.
  • Linkkikerros
    • Tehtävänä on siirtää tieto A:sta B:hen, fyysisen linkin yli,
    • Sijaitsee verkkokortilla, jossa linkkikerros ja siihen liittyminen toteutetaan. Muodostuu raudasta (HW) ja softasta (SW), eli esimerkiksi verkkokortista, sekä sen toiminnan määrittävästä ohjelmistosta, eli softasta.
    • Linkkikerroksen protokollia:
      • Ethernet,
      • Frame relay,
      • WLAN (802.11),
        • Langattoman linkin maksiminopeus on 54 Mbps (802.11g). Maksiminopeus tarkoittaa radiorajapinnan maksimisiirtonopeutta.
  • Palveluita:
    • Framing, Link access,
    • Flow Control (Vuonhallinta),
    • Error detection (Virheiden havaitseminen),
      • Hypättiin yli!!!
    • Error correction (Vian korjaus),
    • Half-Dublex / Full-Dublex.
  • MAC protokollat ja Kanavanvaraustekniikat
    • Aloha
    • CDMA (Code Division Multiple Access)
      • CDMA/CD (Ethernet)
      • CDMA/CA (802.11 / WLAN)
  • MAC (Media Access Control) ja ARP (Address Resolution Protocol)
    • MAC osoite, eli fyysinen/LAN tai Ethernet -osoite, jota käytetään paikallisessa tiedonsiirrossa kahden tai useamman fyysisesti toisissaan kiinni olevien rajapintojen tiedonsiirrossa.
    • ARP muuntaa IP -osoitteen MAC -osoitteeksi. Päinvastoin tämän tekee RARP. Jos ARP:llä ei ole tiedossa tietyn koneen MAC -osoitetta, niin lähettää ARP verkkoon yleisen “broadcast” kyselyn, jossa lukee kohdekoneen IP osoite, jonka kaikki verkossa olevat laitteet kuulevat. Tämän jälkeen IP -osoitetta vastaava kone vastaa lähettämällä MAC -osoitteensa kyselijälle.
  • Ethernetin fyysinen topologia
    • Väylä, jossa kaikki verkon solmut olivat samassa fyysisessä väyläss kiinni.
    • Kytkin, joka mahdollistaa monia eri verkon muotoja, mutta fyysisellä tasolla topologia on tähti. Kun solmut ovat kiinni kytkimessä, ovat ne tällöin myös keskenään yhteydessä. Toisin kuitenkin kuin väylärakenteessa, jossakoneet ovat samassa kaapelissa kiinni, kytkinrakenteessa koneet ovat kiinni yhdessä tai useammassa kytkimessä, jotka ovat keskenään yhteydessä.
  • Ethernet kytkin: Ethernet -verkon aktiivinen osa, joka tallentaa ja välittää Ethernet -paketteja.
    • Kytkimet sijoittavat sen läpi menevät paketit puskureihin,
    • Kytkin käyttää kytkintaulua tallennettaessa kytkimeen kiinnitettyjen linkkien hallinnassa. Vastaa reitittimen reititintaulua.
    • Kytkin vs. reititin: DIA 5 - 70
  • Virtuaalisetlähiverkot VLAN (Virtual Local Area Network)
    • DIA 5 - 71 –> 5 - 75
    • Kytkimen portit jaetaan fyysisesti eri lähiverkkoihin, tähän on olemassa omat ohjelmistot.
      • Koneille tämä näkyy kaventuneena verkon alueena, sillä samassa kytkimessä kiinni olevat koneet eivät näe toisiaan, jos ne eivät ole samassa virtuaaliverkossa.

Mitä opin tällä kertaa: Tunnin ja kertauksen aikana TCP/IP -stackin osat ja toiminta avautuivat aijempaa paremmin.

Jäi epäselväksi: ARP, mutta tämäkin kerrattiin ennen tenttiä ja tentissä.

Mitä opin kurssin aikana

Kotitehtävä 1

Wiki täytettynä yllä

Kotitehtävä 2

Luento 2 kotitehtävät

Esitehtävä

Pohdintaa oman kotiosoitteen verkkolaitteidenvälisistä yhteyksistä: Lähdetään liikenteeseen siitä, mitä laitteita minulla on kotona aktiivisessa käytössä: *- Pöytätietokone, *- Läppäri, *- Puhelin.

Mitä yhteyisiä sovelluksia näillä laitteilla on: *- Dropbox, *- Spotify, *- Outlook + muuta sähköpostiohjelmat.

Verkkoyhteys huoneistoo tulee kaapelin kautta, joka on yhdistetty puhelinkaapelilla langattomaan reitittimeen, joka taas sitä kautta jakaa yhteyden koko huoneistoon. Eli pelkän talon sisällä tiedon siirtämiseen käytetään kolmea erilaista fyysistä tasoa, nämä ovat: Valokuitu, Ethernet ja WiFi. Tämä on jo itsessä suhteellisen pitkä ketju, joka taas kyseenalaistaa tuon 110 mb yhteyden nopeuden, jolla tuo kyseinen liittymä on myyty huoneiston asukille.

Tehtävät

* Verkkoon pääsyteknologioita

  • WiFi
    • Yleisesti julkisesta WLAN verkosta käytettävä nimitys. Teknologia, jolla voidaan jakaa langaton lähiverkko reitittimen kantaman rajaamalle alueelle. (Kotikäyttö, teollisuus, julkinen)
  • LAN / WLAN
    • LAN eli Local Area Network on klassinen Ethernet -kaapelilla verkkoonkytkeytymisen tapa. Toinen pää omassa koneessa ja toinen pää verkon päässä kiinni. WLAN on eroteltu tähän ainoastaan sen takia, että esimerkiksi kotikäyttöön tarkoitetut tulostimet toimivat käyttäen kyseistä teknologiaa. (Kotikäyttö, teollisuuskäyttö)
  • Mobiilit/puhelinverkko (3G, 4G)
    • Suomi on edellä tässä teknologiassa aika pitkälti koko maailmaa. Vain muutama maa maailmassa on kattavuusalueeltaa tai kaistanleveydeltään samalla tasolla mobiiliverkoissa kuin Suomi. (Julkinen)
  • Valokuitu
    • Teknologia, jota käytetään esimerkiksi teollisuuslaitoksissa pidempien välimatkojen tiedonsiirrossa, esimerkiksi eri prosessiasemien välillä. Julkisesti valokuitua käytetään kiinteistöjen yhdistämisessä palveluntarjoajiin. (Julkinen, teollisuus)
  • Koaksiaali
    • Tätä kyseistä teknologiaa käytetään esimerkiksi kerrostalojen sisällä verkon jakamiseen. (Kotikäyttö, julkinen)
  • Kenttäväylät / Teollisuusverkot
    • Kun puhutaan teollisuusverkoista, ei voida olla puhumatta kenttäväylistä. Kenttäväylät yhdistävät prosessin eritasoja toisiinsa poikittais ja pystysuunnassa. Kenttäväylät ovat jatkuvassa murrosvaiheessa, kuten ovat normaalitkin verkot, kasvava trendi teollisuudessa on siirtyä normaalista kierretystä parikaapelista, Ethernet -kaapeliin tai valokuituun. (Teollisuus)

Kaikki yllä olevat teknologiat ovat tarjolla Lappeenrannan alueella

Palvelin on aiva tavoitettavissa oleva piste, johon asiakas ottaa yhteyden. palvelimella on kiinteä IP -osoite. Asiakas ottaa yhteyden palvelimeen haluamanaan ajankohtana, mahdollisesti myös välityspalvelimen kautta, eli ei suoraan ole yhteydessä palvelimeen. Asiakkaalla voi olla dynaaminen IP -osoite. Esimerkkisovellus: FTP

Pakettidatan luominen ja sen liikkuminen verkon yli kohteeseen

  • Kyseessä oleva iso määrä dataa pilkotaan pienempii osiin, eli siis paketteihin, jotka lähetetään kohteelle useammassa osassa.
  • Reititin ohjaa paketin oikeaan linkkiin, mutta ennen tätä reititin reitittää paketin. Periaatteessa reititin lukee paketin “otsikko” -osassa olevan osoitteen, siirtää sen osoitepöydälle, joka on taulukko reitittimellä. Tämän jälkeen paketti siirretään sopivalle linkille, eteenpäin lähetettäväksi.
  • Pakettidatan siirtämistä voitaisiin verrata periaatteessa autolla ajamiseen. Ainoastaan, että jos auto on itse kehys ja ihminen sen sisällä on tieto, jota kuljetetaan. Reitityshän hoituu säntillisen ihmisen toimesta jo ennen kun matkaan edes lähdetään.

Kotitehtävä 3

Mikä on kerrosmalli ja miksi se on tärkeä?

  • Kerrosmallia käytetään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään monimuotoisia ja monimutkaisia verkkojen rakenteita.

Kenen kanssa tietyllä kerroksella oleva palvelu viesti (missä on sen vastinpalvelu/olio)? Kuinka tämä viestintä tapahtuu?

  • Palvelu käyttää alempia kerrosmallin kerroksia viestimään verkon toisessa päässä olevalle palvelulle/oliolle tarkoitetun viestin. Toisessa päässä oleva palvelu/olio vastaanottaa ja lukee viestin käyttäen kerrosmallin eri kerroksia hyväkseen.

Mikä on protokolla? Mitä kaikkea protokollan määrittelyyn tarvitaan?

  • Protokolla on ennalta määritelty tapa toimia, esimerkiksi tapa lähettää viestejä tai tapa kuljettaa viestejä. Protokollan määrittelemiseen tarvitaan apstrakti kuvaus protokollan toiminnasta, sekä säännöt, joiden puitteissa protokolla toimii.

Mikä on piirikytkentä ja mikä on pakettikytkentä?

  • Pakettikytkentä: Tiedonsiirtotapa, jossa kerralla siirretään paljon tietoa (dataa). Paketti latautuu kokonaan aina verkon seuraavaan solmuun (esim. reititin, kytkin, yms.) ja liikkuu näin aina kohteeseen asti.
  • Piirikytkentä: dedikoiva tapa siirtää tietoa verkossa kahden laitteen välillä. Kahden laitteen väliseen kommunikointiin on varattu joko oma taajuusalue tai aikaa käyttää koko taajuus-spektriä, fyysisen kytkennän lisäksi. Luennolla käytettiin esimerkkinä vanhanaikaista puhelinkeskusta, jossa verkon päivvä olevat oliot (ihmiset) yhdistettiin keskustyöntekijän toimesta toisiinsa.

Mitä palvelin vastaa sivulle www.funet.fi (Status) ? Miksi / mitä vastaus tarkoittaa?

  • 301 Permanently moved: URL yhteyden uudelleenohjaus, tarkoittaa siis sitä, että kun kirjoitin osoitekenttään “www.funet.fi”, niin tämä osoite ohjaa meidän automaattisesti sivulle info.funet.fi. Tämä tekniikka (URL uudelleenohjaus / URL Directing) mahdollistaa samalla verkkosivulle pääsyn useammasta osoitteesta.
  • Miksi? Koska osoite ei ole www.funet.fi, vaan info.funet.fi

Kuinka pitkään etusivun lapaaminen kesti?

  • 2,83 sekuntia

Montako kuvaa selain lataa?

  • 27

Valitse pyyntö www.funet.fi. Mikä vastauksesta voi päätellä vastanneesta palvelusta?

  • Palvelu sijaitsee Unix pohjaisella Apache -palvelimella, joka toimii kohteessa http://info.funet.fi/
  • Yllä on selvitetty tarkemmin palvelun laatu ja milloin se aktivoituu. Eli siis tuo 301, kohdassa, mitä palvelin vastaa yhteyspyynnön jälkeen.

Kotitehtävä 4

  • Miten sähköposti kulkee lähettäjältä vastaanottajalle? Muista kerrosmalli ja keskity ainoastaan sovelluskerroksen tapahtumiin.
  • Postin liikkuminen lähettäjältä vastaanottajalle sisältää kolme päätekijää:
  • 1) Käyttöliittymä (User agent),
  • 2) sähköpostipalvelin,
  • 3) SMTP -protokolla.
  • Postin lähettäjä käyttää käyttöliittymään luodakseen viestin, tämän jälkeen lähettäjä lähettää viestin omalle sähköpostipalvelimellee, mikä taas asettaa viestin lähetyslistalle. Lähettäjän sähköpostipalvelin ottaa avaa TCP -yheyden vastaanottajan sähköpostipalvelimeen, jonka avulla viesti toimitetaan vastaaottajan sähköpostipalvelimelle, SMTP -protokollaa käyttäen. Vastaanottajan sähköpostipalvelin asettaa vastaanotetun viestin vastaanottajan sähköpostilaatikkoon. Täältä vastaanottaja käy lukemassa viestin, käyttäen hyväksi käyttöliittymäänsä.
  • Jos lähetätä postia käyttäjälle jouni@eduskunta.fi, niin kuinka DNS liittyy asiaan? Mitä DNS-palvelusta kysytään ja kuka kysyy?
  • DNS palvelun avulla lähettäjän (minun) sähköpostipalvelin selvittää vastaanottajan sähköpostipalvelimen IP -osoitteen. DNS liittyy viestin lähettämiseen samalla tavalla, kuin olisimme avaamassa jotain internetsivua. Eli minun sähköpostipalvelimeni selvittää @eduskunta.fi -domainin, eli sähköpostipalvelimen IP -osoitteen.
  • Mikä on eduskunnan sähköpostipalvelimen nimi ja osoite? (kokeile esim: http://viewdns.info/dnsrecord/ tai komentoriviltä (Linux) dig eduskunta.fi -t any )
  • Nimi: smtpin.eduskunta.fi.
  • Osoite (IP): 217.71.145.40
  • Mitä palveluja kuljetuskerros tarjoaa sovelluskerrokselle?
  • TCP,
  • UDP,
  • SCTP.
  • Miten eri sovelluksille menevät viestit erotellaan toisistaan?
  • Jokainen sovellus käyttää kuljetuskerroksen protokollien käyttämiä “socketteja”. Jokainen sovelluksen prosessi kommunikoi eri sockettien kautta.
  • Kalvolla 3-33 ja 3-34 on luennolla luomamme luotettava protokolla, joka osaa toipua mm. vaurioituneista kuittauksista. Seuraa tilakoneen toimintaa ja piirrä kaavio (ks. esimerkki kaaviosta kalvolta 3-40) protokollan toiminasta, kun lähettäjä lähettää ensin kaksi viestiä (viesti 1 ja 2) onnistuneesti, jonka jälkeen lähettäjä lähettää viestin 3, joka vaurioituu matkalla ja lopulta viestin 4, jonka kuittaus ACK viesti vaurioituu. Piirrä kaavio siihen saakka kunnes lähettäjä on tyytyväinen kaikkien neljän viestin toimittamiseen.
  • Lähettäjä * Vastaanottaja
  • Lähetä pkt1
  • vast.ota. pkt1
  • Lähetä akt1
  • Vast.ota akt1
  • Lähetä pkt2
  • vast.ota. pkt2
  • Lähetä akt2
  • Vast.ota akt2
  • Lähetä pkt3(0)
  • uud.Lähetä pkt3(1)
  • vast.ota. pkt3(1)
  • Lähetä akt3(1)
  • Vast.ota akt3(1)
  • Lähetä pkt4(0)
  • vast.ota. pkt4(0)
  • Lähetä akt4(0)
  • uud.Lähetä akt4(1)
  • Vast.ota akt4(1)
  • Mielestäni tilakone ei toimi näin, vaan viesti on lähetettävä mekaanisesti uudelleen. Miksi tämä ei toimi?: Sen takia koska kyseisissä tilakoneissa ei ole “kellottajaa” eli siis “timeouttia”. Kyseisten tilakoneiden pitää aina saada viesti, jotta ne voivat lähettää vastauksen
  • Onko tilanteita, joissa edellinen protokollamme ei toimi?
  • Kyseinen yllä oleva tilanne.

Kotitehtävä 5

  • Muiden opintopäiväkirjoista oppiminen. Etsi opintopäiväkirjojen listasta omaan nimeäsi seuraavat kaksi henkilöä (jotka ovat täyttäneet (vaadittavaa) opintopäiväkirjaa). Kirjoita molemmista päiväkirjoista reflektio omaan päiväkirjaasi. Vertaa omaa päiväkirjaa omaasi, mitä opit …
  • * En ottanut kahdelta seuraavalta kaverilta asioita ylös, vaan valitsin pari kaveria, joilla oli hieman enemmän sisältöä päiväkirjoissaan. Vertasin määrällisesti siis
  • 1. Reflektio: Ensimmäinen lukemani päiväkirja oli aika lähellä omaani, mutta parempi esimerkiksi siinä mielessä, että siinä oli kuvia. Muuten rakenteeltaan päiväkirja oli hyvinkin samanlainen, Ranskalaisine viivoineen yms. Päiväkirjasta huomaa hyvin, mihin asioihin toinen on keskittynyt tunnilla ja mihin itse taas ei ole. Olen listannut “uusina” asioina molempien näiden päiväkirjojen sisällöstä alla.
  • Uudet asiat (Kopioitus suoraan ESKO MÄKELÄN -wikistä):
    • kun TCP huomaa ruuhkaa, muuttaa lähtetysikkunan kokoa
    • 2.4 Elektroninen posti (SMTP, POP3, IMAP)

Lähetysprosessi sisältää: Käyttäjän ja käyttämän sähköpostisovelluksen (Outlook, Thunderbird, selain ym) Sähköpostipalvelin, jossa on käyttäjien postilaatikot ja lähetysjono. Käyttää SMTP protokollaa Postien lähettämiseen käytetään SMTP:tä eli simple mail transfer protokollaa SMTP käyttää jatkuvaa yhteyttä, versus HTTP pull & push Käyttäjällä erilaisia tapoja päästä käsiksi omaan postilaatikkoonsa ja hakea tietoja palvelimelta: IMAP: Internet Mail accesss protocol POP: Post office protocol HTTP: Selain pohjainen.

  • Kuten jo tuolla päiväkirjassa kirjoitan, kyseinen tunti jäi minulta kokonaan väliin. Voisin latoa tänne vaikka koko luennon kaikki aiheet, jos haluaisin listata kaiken oppimani.
  • 2. Reflektio: Toinen lukemani päiväkirja oli aivan täysin erilainen. Tässä päiväkirjassa asia oli kirjoitettu lähestulkoon kokonaan käyttämättä ranskalaisiaviivoja. Enemmänkin asiasisältöisenä tajunnan virtana / tarinana. Teksti on kirjoitettu erittäin selkeästi ja yllättävänkin asiantuntevaan tyyliin, asian on selkeästi sisäistetty. Erityisesti pidin tuosta kuvasta, jonka hän oli piirtänyt tuosta “luotettavasta” protokollasta.
  • Time-To-Live (TTL) = Aika jonka DNS palvelin säilyttää DNS -tietuetta.
  • Katso jossain LUTin tietokoneessa koneen aleverkon peite (ip mask), jolla josta avulla voidaan päätellä verkkoon kuuluvat koneet. Maski voi olla muotoa 255.255.255.0 tai /24. Mikä on käytetyn aliverkon maski? Mikä on koneen oma osoite? Montako osoitetta samassa aliverkossa on? Mitkä IP osoitteet ovat samassa aliverkossa? Voit joutua selvittämään lisää internetistä kysymykseen vastaamista varten. Aloittaa voi: https://en.wikipedia.org/wiki/Subnetwork
  • Aliverkon maski: 255.255.252.0
  • Tietokoneen IP -osoite: 157.24.51.61/22
  • Tietokoneita aliverkossa: 1022
  • Montako osoitetta verkossa on: 1021
  • IP -osoiteavaruus: 157.24.51.1 - 157.24.51.61 - 157.24.55.254
  • Kerro kuinka TCP-protokolla toimii pääpiirteittäin? Millaisia ominaisuuksia ja käsitteitä siihen liittyy ja mihin niillä pyritään? Mitä hyviä ja huonoja puolia TCP:llä on? Tämä on hyvin laaja kysymys, mutta tavoitteena ei ole osata TCP:n toimintaa bittitasolla vaan pääperiaatteiden ymmärtäminen, ja niihin liittyvien taustojen ymmärtäminen.
  • TCP -protokollan tarkoituksena on avata luotettava tietoliikenneyhteys, kahden tietoa toisilleen lähettävän solmun välille. Protokolla määrittelee, miten TCP yhteys avataan ja alustetaan kahden solmun välille (“Kolmitiekättely”). 1. Lähettäjä lähettää yhteydenavaus viestin / 2. vastaanottaja kuittaa tämän / 3. lähettäjä kuittaa kuittauksen. –> Yhteys on avattu ja tiedonsiirto voi
  • TCP -protokolla määrittelee seuraavia asioita tiedonsiirron luotettavuuden takaamiseksi: TCP protokolla varmistaa tiedonsiirron aikana erilaisin mekanismein, että liikenne toimii moitteetta: Sekvenssinumerointi (pakettien oikean järjestyksen valvomiseen), ajastin (Viiveen laskemista varten), tarkistussumma (Vastaa segmentin sisältämää datamäärää. Näin valvotaan ettei data, paketin sisällä, ole korruptoitunut.). Jos lähettäjä ei saa vastaanottajalta tietyssä ajassa vastausta paketin vastaanottamisesta, lähettäjä lähettää uuden paketin. Sama toistuu, jos tarkistussumma ei vastaa paketinsisältö.
  • TCP määrittelee yhteydensulkemisen kolmella eri tapaa:
  • Kolmikättely, kuten yhteyden avaaminen / alustaminen. Molemmat osapuolet sulkevat yhteyden erikseen. (Ei ole selitetty kalvoissa)
  • Nelikättely, jossa molemmat lähettävät lopetusviestin ja kuittaavat sen. Solmut myös molemmat sulkevat yhteyden erikseen.
  • RESET -komento. KOmento on liitetty TCP kehykseen. Komento lopettaa yhteyden välittömästi, eikä mitään kuittauksia tähän viestiin tarvita. (Ei ole selitetty kalvoissa)

Kotitehtävä 6

  • Lue vistintäviraston uutinen. Ymmärrätkö millaisia uhkia ylläpitämättömään laitteistoon voi liittyä? Osaisitko päivittää laitteen?
    • Ainahan sitä on välillä tullut mieleen, että voisin tuon kotona olevan kaapelimodeemin oletus salasanan vaihtaa, mutta olisiko se vain kerran tullut oikeasti tehtyä. Pahalta artikkelissa mielestäni kuulosti se, että modeemeilla voidaan myös louhia bitcoineja. Bitcoinit ovat käsitykseni mukaan yksilöityjä ja tätä kautta selvitettävissä, milloin ja mistä ne on louhinut, sekä kuka ne on louhinut. Tässä tapauksessa viattomat ihmiset saattavat joutua rikosvyyhtiin mukaan, vaikka he eivät olisikaan syyllistyneet mihinkään rikokseen. Aika kaukaa haettua, mutta jokseenkin mahdollista? DDoS hyökkäys on arkipäivää, mutta taas oletin itse, että kysymyksessä on vain yksittäinen kone, eikä välttämättä esim. kaapelimodeemi, jolla nämä hyökkäykset tehdään. Mitä tuohon päivittämiseen tulee, niin kyllä, heti kun löydän vain ohjeet tähän jostain. Uskoakseni nykyinen modeemimme, joka tällä hetkellä on kyllä käyttämättömänä, on päivitetty salasanan osalta. Meillä on kotona käytössä ciscon modeemi, jossa on ominaisuutena IP Flood detection = netistä tulevan IP-pakettihyökkäyksen tunnistus. Tömön olen asettanut pois päältä, tietämättä että kyseessähän on toimenpide, jolla saadaan koko laite kaadettua verkostakäsin. Itse feature hidastaa vain merkittävästi internet-yhteyden toimintaa.
  • Miksi meillä on käytössä IP- ja Ethernet-osoitteita?
    • Dioissa oli kätevästi esitetty tämä asia analogian kautta seuraavasti:
      • MAC -osoite on kuin henkilöturvatunnus, eli vaikka muutat paikkakunnalta toiselle, se ei vaihdu. MAC -osoite on ikään kuin korvamerkki verkkokortille. Vaikka verkkokortin IP -osoite muuttuisi, MAC -osoite pysyy aina samana, näin pystytään todellisuudessa erottamaan samassa verkossa olevat laitteet toisistaan. Vaikkakaan kahdella laitteella toimivassa verkossa ei voi olla samaa IP -osoitetta.
      • IP -osoite on kuin postiosoite, jos muutat, se vaihtuu. Tarkoittaa siis sitä, että jos vaihdat verkkokorttisi paikkaa verkosta toiseen, tarkoittaa tämä myös lähes tulkoon aina sitä, että verkkokortin IP -osoite muuttuu.
  • Mikä on VLAN?
    • Virtual Local Area Network tarkoittaa kytkimen tai reitittimen sisälle rakennettua virtuaalista lähiverkkoa. Esimerkiksi: meillä on Ciscon 24 portin kykin, johon on kytkettynä 24 tietokonetta. Kytkimen 12 porttia on jaettu omaan aliverkkoon ja loput 12 porttia omaansa. Vaikka tietokoneet ovat fyysisesti samassa kytkimessä kiinni, mutta jos ne eivät ole samassa aliverkossa, eivät ne tällöin näe toisiaan esimerkiksi Linux ja Windows koneiden komentorivin “Ping” komennon avulla.
  • Piirrä kuva verkkosta, jossa on 3-reititintä, ja joista jokaisen takana on verkko, jossa on 3 tietokonetta. Kerro kuvassa koneiden IP-osoitteet, reittimien IP-osoitteet (huom! reitittimen jokaisella rajapinnalla (interface) on oma IP-osoite). Kirjoita jokaiselle reitittimelle reitystaulu. Vilkaise vaikkapa Wikipediasta, millaisia tietoja reititystauluun tarvitaan.

HUOM! Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.

  • Keksi neljä tenttikysymystä, joihin vastaaminen osoittaa kurssin aihealueen ymmärtämistä.
  • 1. Tehtävä Käy tunneilla tarkastelemamme kerrosmalli läpi. Eli siis neljä kerrosta.
  • Vastaus: Kerrosmalli on tiedonsiirron yksinkertaistamiseksi kehitetty malli, jolla voidaan selkeästi erottaa eri kerroksilla olevat toiminnot toisistaan. Ideana on, että ylemmän kerroksen toiminnot käyttävät tiedonsiirrossa hyväkseen alemman kerroksen palveluita. Kerrosmalli rakentuu seuraavasti (Ylhäältä alaspäin): Sovelluskerros, Kuljetuskerros, Verkkokerros ja Linkkikerros.
  • 2. Tehtävä Mainitse jokaisesta kerroksesta vähintään yksi protokolla ja avaa näitä protokollia hieman.
  • Vastaus:Protokollia: Sovelluskerros: HTTP (Hypertext Transfer Protocol): Yleisimmin WWW -selainten käyttämä TCP:tä hyödyntävä protokolla tiedonsiirtoon. HTTP -pyyntöjen avulla avataan esimerkiksi verkkosivuja, jotka palvelupyynnön toisessa päässä oleva palvelin lähettää HTML -muodossa, SMTP (Simple Mail Transfer Protocol): Sähköpostipalvelimien väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettu TCP:hen perustuva protokolla. Kuljetuskerros: TCP (Transmission Control Protocol): Luotettavan tiedonsiirron protokolla. TCP yhteys voidaan muodostaa esimerkiksi vain kahden koneen välille, ns. kolmitie kättelyn avulla. Kättelyn jälkeen tietoa aletaan siirtämään palvelimelta asiakkaalle. Tiedonsiirtoa valvotaan aktiivisesti pakettien viiveitä ja häviöitä valvovalla ruuhkanhallinnalla (Cognestion control), sekä vuon hallinnalla (Flow Control), jolla pidetään huolta siitä, että asiakas ehtii luotettavasti vastaanottamaan ja prosessoimaan palvelimen lähettämät viestit. Yhteys suljetaan samalla tavalla, kun se avattiinkin, eli kolitiekättelyllä. Verkkokerros: IP (Internet Protocol): On protokolla on linkkikerroksen protokolla, joka huolehtii pakettidata siirtämisessä, että paketit pääsevät perille. Kaikki internetissä siirrettävä tieto siirretään IP -pakettien sisällä. IP -protokollan mukaan nimetään internetissä laitteet. Vaikka jokaisella verkossa olevalla koneella on oma MAC -osoitteensa, tarvitsevat ne myös oman IP -osoitteen tiedonsiirtoa varten. Linkkikerros: MAC osoite, eli fyysinen/LAN tai Ethernet -osoite, jota käytetään paikallisessa tiedonsiirrossa kahden tai useamman fyysisesti toisissaan kiinni olevien rajapintojen tiedonsiirrossa. Osoite on jokaiselle verkkolaitteelle yksilöllinen ja täten jokainen verkkolaite voidaan erottaa toisistaan MAC osoitteen avulla.
  • Tehtävä 3 Selvitä lyhyesti, miten sähköpostia lähetetään käyttäjältä A, käyttäjälle B
  • Vastaus: Postin lähettäjä A käyttää käyttöliittymään luodakseen viestin (Esimerkiksi Outlook -sovellus), tämän jälkeen lähettäjä lähettää viestin omalle sähköpostipalvelimellee (Palvelin A), mikä taas asettaa viestin lähetyslistalle. Lähettäjän sähköpostipalvelin avaa TCP -yheyden vastaanottajan sähköpostipalvelimeen (Palvelin B), jonka yli viesti toimitetaan SMTP -protokollaa käyttäen vastaanottajan sähköpostipalvelimelle (Palvelin B). Vastaanottajan sähköpostipalvelin asettaa vastaanotetun viestin vastaanottajan sähköpostilaatikkoon. Täältä vastaanottaja B käy lukemassa viestin, käyttäen hyväksi käyttöliittymäänsä (Esimerkiksi Gmail).
  • Tehtävä 4 Mitä nämä ovat: ADSL, Fyysinen media
  • Vastaus: ADSL: Jokseenkin vanhentunut tekniikka verkkoonliityttäessä. Fyysisenä väylänä ADSL käyttää puhelinlinjaa, mistä johtuivatkin mielenkiintoiset äänet lankapuhelimille samassa verkossa. Eli jos koitit soittaa lankapuhelimella sillä aikaa kun samassa verkossa käytettiin internettiä, niin eipä tuo ihan onnistunutkaan. Fyysinen media: Tarkoittaa periaatteessa kaapeleita, joita käytetään tiedonsiirrossa. Näitä ovat esimerkiksi: Koaksiaali, Valokuitu, sekä Ethernet -kaapelit (CAT5 = 1Gb ja CAT 6 = 10 Gb )

Kalvojen Suomennokset

* Jokaisesta kalvosarjasta ei välttämättä näy kaikkien ryhmämme jäsenten nimiä tai suomennosten määriä, mutta oma osuuteni näkyy sarjoista kuitenkin.

* 1. sarja:tlt_osa1_suomennos.pptx.pdf

* 2. sarja:tlt_osa2_suomennos.pdf

* 3. sarja:tlt_luentokalvot_osa3.ppt.pdf

* 4. sarja:tlt_osa4_suomennos.ppt.pdf

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1

Lähiopetus: 4 h Päiväkirja: 2 h Kalvot: 1 h

  • Luentoviikko 2

Lähiopetus: 4 h Päiväkirja: 2 h Kalvot: 1 h

  • Luentoviikko 3

Lähiopetus: 4 h Päiväkirja: 2 h Kalvot: 0 h

  • Luentoviikko 4

Lähiopetus: 4 h Päiväkirja: 2 h Kalvot: 1 h

  • Luentoviikko 5

Lähiopetus: 4 h Päiväkirja: 2 h Kalvot: 1 h

  • Luentoviikko 6

Lähiopetus: 4 h Päiväkirja: 0 h Kalvot: 0 h


http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start