meta data for this page
  •  

Differences

This shows you the differences between two versions of the page.

Link to this comparison view

Both sides previous revision Previous revision
Next revision
Previous revision
courses:ct30a2001:opiskelijat:2015:tuomelamatti_ilari [2015/10/17 13:49]
k8321
courses:ct30a2001:opiskelijat:2015:tuomelamatti_ilari [2015/10/21 22:08] (current)
k8321
Line 139: Line 139:
  
 Etusivun lataaminen kesto 4.06 sekunttia. Selain latasi 28 kuvaa. ​ Etusivun lataaminen kesto 4.06 sekunttia. Selain latasi 28 kuvaa. ​
-Pyynnöstä kävi ilmi, että se oli HTTp - pyyntö.+Pyynnöstä kävi ilmi, että se oli HTTP - pyyntö.
  
  
Line 162: Line 162:
 * Mitä opin tällä kertaa: * Mitä opin tällä kertaa:
  
-DSN tärkeys, mistä IP-osoitteet tulevat+DNS tärkeys, mistä IP-osoitteet tulevat
  
 - P2P palveluista - P2P palveluista
Line 175: Line 175:
 ** Kotitehtävät ** ** Kotitehtävät **
  
 +Sähköposti luodaan ensimmäiseksi lähettäjän sähköpostisovelluksessa. Kun lähettäjä painaa "​lähetä"​ näppäintä,​ sähköposti menee jonoon lähetettäväksi. Tämä jälkeen reititin lähettää sen sähköpostintarjoajan palvelimelle. Sähköpostintarjoaja katsoo DSN serveriltä mihin IP osoitteeseen sähköposti pitää lähettää ja lähettää sen sinne. Vastaanottajan sähköpostintarjoajan palvelin vastaanottaa viestin, ja katsoo kenelle se on tarkoitettu,​ ja laittaa sen vastaanottajan inboxiin odottamaan. Kun vastaanottaja avaa oman sähköpostisovelluksensa,​ se saa ilmoituksen,​ että hän on saanut sähköpostia. Sähköpostintarjoaja on siis lähettänyt sähköpostin vastaanottajan reitittimeen kun hän on avannut sähköpostisovelluksen. Vastaanottaja pystyy nyt siis lukemaan sähköpostin sovelluksen avulla.
  
 +Eduskunnan sähköpostipalvelin on eduskunta.fi
  
 +Kuljetuskerros tarjoaa sovelluskerrokselle tavan siirtää tietoa eteenpäin. Sovelluskerroksen avulla käyttäjä pystyy antamaan komentoja helposti ja kertomaan mitä hän haluaa tehdä, mutta ilman kuljetuskerrosta tieto ei liiku eteenpäin. Erinäiset otsikot ja soketit erottavat eri sovelluksiin menevät viestit.
  
-=== Mitä opin kurssin aikana ​===+== Luentopäivä 5 =
 + 
 +* Päivän aihe: 
 + 
 +- Kuljetuskerros 
 + 
 +- Verkkokerros 
 + 
 +* Päivän tärkeimmät asiat: 
 + 
 + 
 +- TCP congestion control 
 + 
 +- TCP uudelleenlähetys 
 + 
 + 
 + 
 +Mitä opin tällä kertaa: 
 + 
 +- TCP:stä yleisesti lisää (ruuhkan hallinta, yhteydet 
 + 
 + 
 +** Kotitehtävät **  
 + 
 +Päiväkirjojen reflektio 
 + 
 +Matias Turunen: Hyvin tiivistetty pääasiat, mutta joskus vastaus jää hieman suppeaksi. Melko saman tyyppinen kuin minulla itsellä. 
 + 
 +Jaakko Tuuri: Siisti ja selvä päiväkirja. Vastaukset ovat hyvin kattavia. 
 + 
 + 
 +Koulun koneen oma IP-osoite on 157.24.48.236 (teimme Markus Leppiojan kanssa tämän tehtvän samalla koulun tietokoneella). 1022 on maksimi IP-osoitteiden määrä aliverkkoja voi olla maksimissaan 1024. IP-osoitteet olivat välillä 157.24.48.1 - 157.24.51.254. Käytetyn aliverkon maski oli 255.255.252.0. Etsimme tiedot komentorivin avulla, ja etsimällä nettisivuja jotka kertovat käytännössä kaiken tarpeellisen (tarkistimme niiden avulla tiedot). 
 + 
 +TCP on kuljetuskerroksen protokolla, joka takaa että kaikki tieto saapuu lähettäjälle (toisin kuin UDP). Tämä onnistuu niin sanottujen "​kuittausten"​ avulla. Lähettäjä jaa aina odottamaan, että se saa kuittauksen (ACK) siitä, että edellinen paketti on saapunut vastaanottajalle. Jos kuittausta ei tule, se lähettää tiedoston uudelleen. Tämän lisäksi TCP:ssä käytetään sekvenssinumeroita,​ joiden avulla varmistetaan,​ että paketit saapuvat oikeassa järjestyksessä.  
 + 
 + 
 +== Luentopäivä 6 == 
 + 
 +* Päivän aihe: 
 + 
 + 
 +- Verkkokerros  
 + 
 +* Päivän tärkeimmät asiat: 
 + 
 + 
 +- IP osoitteidein kertaus 
 + 
 +- Aliverkot 
 + 
 + 
 +* Mitä opin tällä kertaa: 
 + 
 +- DHCP:stä 
 + 
 +- Mikä NAT on ja sen ongelmat 
 + 
 + 
 +** Kotitehtävät **  
 + 
 +Ymmärrän hyvin, mitä ongelmia ylläpitämätön laitteisto voi aiheuttaa. Tiesin jo monista uutisissa mainituista ongelmista, mutta en tiennyt esimerkiksi että haittaohjelma kotireitittimessä voi louhia bitcoineja. Ajatus siitä, että joku toinen voi lähettää roskapostia tai louhia bitcoineja omalta reitittimeltäni on kyllä epämiellyttävä. Onneksi firmwaren päivittäminen on helppoa, ja muutkin haittaohjelmien poisto-ohjeet olivat helppoja. Aion tehdä uutisen neuvomat ohjeet tenttiviikon jälkeen. 
 + 
 +Käytämme IP - osoitteita, jotta voimme erottaa eri reitittimet tai palvelimia internetissä toisistaan. Ilman IP - osoitteita emme pystyisi hakemaan eikä lähettämään haluttua tietoa oikeille ihmisille/​palvelimille. ​ IP - osoitteet siis mahdollistavat internetin käytön sellaisenaan kun tunnemme sen. IP - osoitteiden haun helpotukseksi on keksitty DNS - palvelu, jonka avulla voi hakea oikean IP - osoitteen numerosarjan sitä vastaavan "​nimen"​ avulla (.com, .org, .edu jne.) 
 + 
 +Ethernet osoitteet ovat osoitteita, joiden avulla samassa verkossa olevat laitteet erotetaan toisistaan. Ethernet osoitteen määrittelee yleensä reitin automaattisesti kun siihen yhdistää.  
 + 
 +VLAN eli Virtual LAN on tekniikka, jonka avulla verkko jaetaan halutulla tavalla osiin fyysisestä sijainnista huolimatta kytkimen ja reitittimen avulla. VLAN - tekniikassa IP - osoitteeseen liitetään "​numerosarjoja"​ (tunnuksia),​ jonka avulla laitteet tietävät mihin lähetetyt paketit ovat menossa. Kun paketit lähetetään "​pois"​ VLANista, tunnukset otetaan myös pois.  
 + 
 +Tenttikysymykset 
 + 
 + 
 +1) Mikä on kerrosmalli 
 + 
 + 
 +Kerrosmalli eli protokollapino on tapa mallintaa kuinka tieto saadaan kulkemmaan internetissä. Pinon viisi tasoa ovat: applikaatiokerros,​ kuljetuskerros,​ verkkokerros,​ linkkikerros ja fyysinen kerros. Pinkka rakentuu alhtaalta ylös; ylempi kerros ei toimi jos alempi kerros ei toimi. Ylempi kerros kommunikoi aina alemman kerroksen kanssa, joka aina välittää viestiä eteenpäin. Kerrosmalli helpottaa protokollien ymmärtämistä ja päivittämistä,​ koska kerrokset huomaavat jos muutoksia tapahtuu. 
 + 
 +2) TCP vs UDP 
 + 
 +TCP ja UDP ovat tiedonlähetyksen protokollia. Suurin ero kahden välillä on se, että TCP on luotettava tiedonlähetyksen väline, kun taas UDP ei ole. Tämän lisäksi TCP voi säädellä lähetys- ja vastaanottonopeuskia,​ kun taas UDP ei voi. TCP on huomattavasti suositumpi kuin UDP, mutta UDP on kätevä tilanteissa jossa tietoa voi hävitä kuten esimerkiksi internetpuheluissa. 
 + 
 +3) SMTP vs HTTP 
 + 
 +HTTP on verkkoapplikaatioiden käyttämä prokotolla, kun taas SMTP on sähköpostin käyttämä protokolla. HTTP on "​pull"​ - periaatteinen prokotolla, eli käyttäjän täytyy pyytää tietoa lähetettäväksi,​ kun taas SMTP on "​pull"​ - periaatteinen protokolla, eli tieto lähetetään siitä huolimatta halutaanko sitä vai ei. Molemmat käyttävät TCP - yhteyttä, koska kaikki tieto täytyy välittää.  
 + 
 +4) DNS 
 + 
 +DNS eli Domain Name System on palvelu, jonka avulla käyttäjät pääsevät käsiksi IP - osoitteisiin. DNS - palvelun avulla käyttäjien ei tarvitse osata IP - osoitteita ulkoa, vaan he voivat käyttää haluaman palvelun "​nimeä"​ (.com, .org, jne.), ja IP - osoite etsitään palvelimelta. DNS palvelu siis helpottaa tietoliikenteen käyttöä huomattavasti. 
 + 
 + 
 +=Viikoittainen ajankäyttö ​== 
 + 
 +Luentoviikko 1 
 +Lähiopetus:​ 0h Itsenäinen työskentely 2h 
 + 
 +Luentoviikko 2 
 +Lähiopetus 4h Itsenäinen työskentely 1h 
 + 
 +Luentoviikko 3 
 +Lähiopetus 0h Itsenäinen työskentely 1,5h 
 + 
 +Luentoviikko 4 
 +Lähiopetus 2h itsenäinen työskentely 2h 
 + 
 +Luentoviikko 5 
 +Lähiopetus 4h Itsenäinen työskentely 3h 
 + 
 +Luentoviikko 6 
 +Lähiopetus 2h Itsenäinen työskentely ennen tenttiä n. 25h 
 + 
 + 
 +* Luentokalvot * 
 + 
 +{{:​courses:​ct30a2001:​opiskelijat:​2015:​tlt_osa1_suomennos.pptx.pdf|}} 
 + 
 +{{:​courses:​ct30a2001:​opiskelijat:​2015:​tlt_osa2_suomennos.pdf|}} 
 + 
 +{{:​courses:​ct30a2001:​opiskelijat:​2015:​tlt_osa3_suomennos.ppt.pdf|}} 
 + 
 +{{:​courses:​ct30a2001:​opiskelijat:​2015:​tlt_kpl4_suomennos.ppt.pdf|}}